Kannattaako ylläpitojakso?



Kannattaako ylläpitojakso?


Fysiikkaansa hiova saliharrastaja on jatkuvasti joko kehityskaudella pyrkien nostamaan painoaan hitaasti lihaskasvun maksoimiseksi tai dieetillä tavoitteena polttaa rasvaa menettämättä lihasta. Mutta missä kohtaa on perusteita ylläpitokaudelle? Tilanteelle, jossa ei pyritäkään nostamaan tai laskemaan painoa, vaan pyritäänkin pitämään se paikallaan?


Jos tavoite tosiaan on optimoida rasvanpoltto, niin on perusteita sille, että painoa pyritään laskemaan. Jos taas tavoitteena on maksimaalinen lihaskasvu, niin useimmiten maltillinen painonnousu pitkässä juoksussa voi olla suotavaa. Dieetti- ja kehityskausia voi periaatteessa vuorotella vaikka hamaan tappiin asti, mutta aina sille ei ole tarvetta tai edes perusteluja, vaan joskus voi ollakin hyvä ottaa jaksoja, jolloin keskittyy vain nykytilanteen ja saavutettujen tulosten ylläpitämiseen. Joskus tauko tekee jopa hyvää!


Esimerkiksi tilanteessa, jossa tavoitteena on maksimaalisen kehittymisen tai rasvanpolton sijaan esimerkiksi hyvinvointi, parempi lihaskunto, maltillinen lihaskasvu tai vain liikkumisen ilo niin sen suuremmalle painonvaihtelulle ei välttämättä ole tarvetta. 


Kaudet, joiden aikana keskitytään edistymisen sijaan ylläpitämiseen, voivat jopa luoda hyvää pohjaa tulevaisuuden edistykselle! Jos on ollut pitkään esimerkiksi dieetillä, voi välillä olla hyvä ottaa breikkejä ja keskittyä saavutettujen tulosten ylläpitämiseen sekä tilanteen ylläpitämiseksi vaadittavien elämäntapojen opettelemiseen. On tyypillistä, että dieettijaksot pystytään vetämään läpi täydellä höökällä mutta kun dieetti loppuu, tulokset menetetään, koska ei ole opeteltu elämäntapoja ja keinoja tilanteen ylläpitoon. Myös motivaatio voi kärsiä kun maali on saavutettu ja pitäisikin vain pitäytyä saavutetuissa tuloksissa. 


Jatkuva tavoitteisiin pyrkiminen voi joskus uuvuttaa myös henkisesti ja siksi voi olla jopa hyödyksi opetella myös ylläpitovaihetta. Kaikilla tulee joskus elämässään jakso, jolloin tavoitteilleen ei ehkä voikaan omistaa kaikkia voimavarojaan ja silloin on hyvä olla takataskussa taidot, joilla nykytilannetta osaa ylläpitää ilman turhaa stressiä ja huolta takapakista. Liian helposti annetaan kaikkensa kehitykselle ja kun tulee tilanne, jossa se ei ole mahdollista tai olo ei ole muutoin motivoitunut, tiputaan kokonaan tyhjän päälle ja kaiken optimointi vaihdetaan kohtuuttomaan perseilyyn.

Saavutetun tilanteen ylläpitoon riittää paljon vähäisempi treenimäärä ja huomattavasti joustavammat elämäntavat, mutta täysin pitsa-kalja-sohvalinjalle heittäytyessä saavutetut tulokset on mahdollista vesittää nopeastikin.


Olipa ylläpitokausi sitten lyhyt tai pitkä, se voi luoda hyvää pohjaa tulevaisuuden kehitykselle. Koska ylläpitämiseen riittää hyvinkin vähäinen määrä tekemistä, ylläpitojaksolla kroppa ja mieli saavat kaivattua lepoa ja kun tekemistä lähdetään taas lisäämään, voikin olla että kehitykseen saadaan uusi hyvä piikki!


Ylläpitojaksoa ajatellaan helposti jaksona, jolloin ei tapahdu mitään, mutta moinen ajatus on virheellinen ja siinä unohdetaan oppimisen merkitys kehitykselle. Ylläpitojaksolla voi oppia tärkeitä taitoja, joita on mahdollista hyödyntää myös sitten kun tavoitteellista tekemistä jatketaan. Ylläpitojaksolla voidaan opetella taitoja, joilla tekemiseen saadaan kaivattua joustavuutta, se voi auttaa ymmärtämään omia henkisiä ja fyysisiä tarpeita monimuotoisemmin, se on loistavaa aikaa pohtia omaa kehosuhdettaan ja suhtautumistaan ravintoon sekä treenaamiseen ja silloin voi opetella elämäntapoja, joita pystyy ylläpitämään lopun elämää. Harvan tavoite on esimerkiksi syödä grammantarkalla ruokavaliolla ikuisesti. Ylläpitokaudella voidaankin opetella kuuntelemaan kehon omia nälkä- ja kylläisyyssignaaleja ja vaikkapa harjoitella joustavamman ruokavalion koostamista ilman ruokavaakaa.

Jos ajatus ylläpitojaksosta kuulostaa itselle täysin mahdottomalta, niin juuri silloin sille voisikin olla tarvetta! Kokeile vaikkapa muutaman viikon ylläpitojaksoa seuraavien dieetti- ja kehityskausijaksojen välissä! Kokeile viettää hetki poissa tavoiteputkesta ilman, että homma menee kaiken optimoimisesta toiseen ääripäähän ja tiput kokonaan ruodusta. 


Parhaimmillaan kehonmuokkaus ei ole “kaikki tai ei mitään” vaan “kaikki tai riittävästi nykytilanteen ylläpitämiseksi”.


Valmennukseen?


Sinua voisi kiinnostaa myös:

Onko aterioiden ajoituksella väliä?

Katoavatko voimat dieetillä?

Sopiva rasvaprosentti?




TAKAISIN






Loading...