Kaikki tai ei mitään?

Moniko aloittaa elämäntapamuutoksen tai treeniuransa lupaamalla itselleen, että nyt eletään terveellisesti, eli syödään pelkkää kaalisoppaa tai parsakaalia ja kanaa sekä treenataan vähintään kahdeksan tuntia viikossa? Tätä jatkuu ehkä 2 viikkoa. Sinnikkäimmät jaksavat puksuttaa ehkä kaksi kuukautta. Sitten homma jää.

Tuloksia ei synny ilman työtä, se on varma. Mutta roiskimalla sinne tänne, ylimitoittamalla treenimäärät, vetämällä ruokavaliot överiksi tai yliarvioimalla omat voimavarat päätyy aika nopeasti pusikkoon. Ja yleensä uupuminen johtaa repsahdukseen, epätoivoon, itsesyytöksiin ja pahimmillaan kahta kauheampiin elämäntapoihin kuin ennen muutosyritystä.

Jos hommat aloittaisikin heti alusta asti fiksusti ja niin, että ne sopivat paitsi omiin tavoitteisiin, myös omaan arkeen, omiin resursseihin ja omaan arvomaailmaan. Tekemisen tulisi näyttää siltä, että sitä voi jatkaa vielä alkuhuuman ja alkupyrähdyksen jälkeenkin. Järkevällä työllä saa pitkäjänteisiä tuloksia. Ja pitkäjänteisellä tekemisellä saa pysyvää tulosta. Äärimmäinen tekeminen voi viehättää nopeilla tuloksilla ja tekemisen meiningillä, mutta totuus on, että harva pystyy heittämään elämänsä kerrasta päälaelleen ja omaksumaan heti äärimmäiset keinot osaksi arkeaan. 

Vaikka tavoitteet olisivat korkealla niin tekemisen tason täytyy ensisijaisesti täsmätä omien resurssien kanssa. Jos tavoite on nousta fitnesslavalle, mutta oma elämä on niin myllerryksessä, ettei salille oikeasti ehdi kuin kolmesti viikossa, on järkevämpää aloittaa kolmella viikoittaisella salikerralla ja alkaa järjestellä muita elämän asioita kohti sitä, että tulevaisuudessa tekemisen tasoa voi nostaa kohti kilpaurheilussa vaadittavaa tasoa.

Jos tavoitteet eivät ole kisalavoilla tai muuten todella kovalla tasolla, vähempikin tekemisen määrä voi riittää. Enemmän ei ole aina enemmän, vaan sopivasti on parempi. Kun treeniä tekee sellaisen määrän, että se riittää viemään omia tavoitteita kohti mutta aikaa jää myös palautumiselle ja muulle elämälle, on todennäköisempää että tavoitteet tulee saavutettua, kuin jos tekee liikaa ja palaa loppuun.

Fiksulla suunnittelulla, oikeinmitoitetulla työmäärällä, valmentajan ohjauksella ja pitkälle asetetuilla tavoitteilla matkan kivikoita voi tasoittaa, joten omia maaleja on aina hyvä lähteä tavoittelemaan ohjatusti. Valmentaja voi tunnistaa resurssisi joskus jopa itseäsi paremmin.

Katso valmennuksemme täältä!

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Miten pitää treenata dieetillä vs. kehityskaudella?

Koska voi taas aloittaa treenit kun on ollut kipeänä?

Koska on oikea aika aloittaa kilpaileminen?

?