Kielletyt hedelmät houkuttavat

Miksi asia onkin aina niin, että dieetillä mieli halajaa juuri niitä ruokia, joita ei saa syödä?

Se on itseasiassa täysin normaali ilmiö. Ihmismieli on muovautunut siten, ettei se pidä siitä, että sitä pyritään rajoittamaan. Mikäli valinnanvapauttamme rajoitetaan, mieli alkaa usein harata vastaan, olipa kyse sitten ruoka-ainevalintojen tai käyttäytymisen rajoittamisesta.

Etenkin dieetillä tai muuten rajoitetulla ruokavaliolla mieli voi alkaa kapinoida vastaan, vaikka päätös dieetistä on ollut oma. Tämä mielen kapinointi on normaalia reagointia rajoituksiin, mutta se saa kielletyt asiat vaikuttamaan normaalia kiehtovammilta. 

Se kuitenkin voi tehdä dieettaamisesta tai ruokavalion tarkasta noudattamisesta haastavaa. Himot iskevät ja mieli voi uskotella, että dieettaaja jää paljosta paitsi, kun nyt ei saakaan syödä tai tehdä sitä, tätä ja tuota. Mikäli nämä ajatukset ottavat vallan ja niiden alla lopulta taipuu, voi olla vaarana, että näitä “kiellettyjä” ruoka-aineita tuleekin sitten ahmittua hallitsemattomasti. Eikä ilmiö rajoitu vain ruoka-aineisiin, vaan se voi koskea myös ruokamääriä: dieetillä ruokamäärää rajoitetaan, mikä altistaa isoista ruokamääristä haaveilemiseen ja mahdollisiin ylilyönteihin, mikäli dieetistä lipsutaan.

Liian rajun ja rajoittavan dieetin vaarana voi olla ahmimisen ja rajoittamisen kierre. Ensin dieetti vedetään liian rajuksi, jolloin sen noudattaminen on pidemmän päälle mahdotonta ja siitä tulee sorruttua. Sortumista seuraa huono omatunto, mikä voi johtaa taas siihen, että liian kovaa dieettiä jatketaan tai sitä jopa kiristetään entisestään, jolloin seurauksena voi lopulta taas olla sortuminen. 

Tärkein avain onnistuneeseen ruokavalion noudattamiseen tai dieetin toteuttamiseen onkin se, että ruokavalion rakenne ja tahti on rakennettu kestävälle pohjalle. Dieetti ei saa olla liian raju ja ruokavalion tulee olla noudattajalleen sopiva. Ruokavalion tulee olla vain niin rajoittava, kuin tavoitteiden kannalta on pakollista. On tärkeää ymmärtää omat tavoitteet, omat aikataulut, oma arki ja myös omat mieltymykset, jotta itselle sopiva ruokavalio löytyy. On selvää, että fysiikkalajien kilpailudieetin on tarve olla paljon rajoittavampi, kuin omaksi ilokseen treenaavan tai vaikkapa terveyden vuoksi laihduttavan. Jokaiseen tilanteeseen tulee löytää sopiva tasapaino, jossa ruokavalion noudattamisen sekä omien tavoitteiden välillä ei ole liian suurta kuilua ja ruokavaliossa on riittävästi joustavuutta, jotta ruokavalion noudattaminen onnistuu.

Valmennukseen?

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Pitääkö kehityskaudella tehdä aerobista?

Onko pakaran aktivaatioharjoituksista iloa?

Sairastuvatko paljon treenaavat helpommin?