Treenimorkkis

Treeni on ohi ja mieltä kaihertaa ajatus siitä, että olisitko sittenkin voinut tehdä enemmän. Jätitköhän sittenkin sarjat kesken tai olisiko kuitenkin pitänyt tehdä vielä lisää liikkeitä tai sarjoja...

Miltei jokainen tavoitteellinen treenaaja läpikäy näitä “treenimorkkiksen” tunteita joskus. Pahimmillaan treenimorkkis syö treeni-iloa ja latistaa treenin tuoman hyvän olon ja johtaa menneessä vellomiseen ja huonommuuden tunteisiin. Pelko siitä, että ei ehkä antanutkaan kaikkeaan voi olla yllättävänkin lannistava.

Treenimorkkis voi kohdistua tiettyyn treeniin tai yleisesti omaan itseen treenaajana. Tiettyyn treeniin kohdistuva treenimorkkis laukeaa yleensä heti tai jonkin aikaa treenin jälkeen ja ajatukset väkisin hakeutuvat takaisin treeniin. Voi olla, että jossittelu alkaa siksi, että olo ei olekaan täysin hakattu treenin jälkeen tai kun viivästyneitä lihaskipuja ei seuraavana päivänä olekaan. Muista kuitenkin, että se, että pystyt vielä kävelemään jalkatreenin jälkeen, ei tarkoita ettekö olisi tehnyt tarpeeksi, eikä pelkkä lihaskipu ole lihaskasvun merkki.

Toisaalta treenimorkkista voi tuntea myös yleisesti itseä kohtaan treenaajana. Katsot somesta, kun instaidolisi tai tiimikaverisi postauksessa hehkutetaan kovia treenejä ja sitä, kuinka treeni oli niin kova että pääsi kakat housuun ja ykä lensi kesken kyykkysarjan. Itse et yrjönnyt kesken treenin ja koet huonommuutta, koska et selvästikään treenaa yhtä kovaa kuin kaverisi. Lisäksi viereisessä kyykkyräkissä joku tekee kyykkyä tuplasti isommilla painoilla kuin sinä. Harmin tunteiden velloessa on helppo unohtaa, että jokaisen matka on erilainen ja tavoitteet ja treeniohjelmat ovat erilaisia. Jos joku kyykkää paljon isommilla painoilla kuin sinä, se ei tarkoita että hän olisi kovempi treenaaja tai kehittyisi sinua enemmän. Hänellä voi olla eri ohjelma, eri tavoitteet, eri treenitausta ja suoraan sanoen, hän vain on eri ihminen. Omia tuloksia ei voi verrata kuin omiin aiempiin tuloksiin. Ja mitä someen tulee, jokainen voi jakaa siellä haluamiaan asioita, haluamassaan valossa ja lisätä haluamansa filtterit. Eikä housuun kakkiminen, yrjöäminen tai edes huono olo tee kovaa tai hyvää treeniä, eikä ainakaan kehittävää treeniä. Hyvä treeni on sellainen, joka antaa riittävän ärsykkeen lihaskasvulle, mutta josta pystyy palautumaan järkevässä ajassa.

Monella treenimorkkis voi iskeä myös lepoviikon tai kevennysviikon aikana. Kun onkin hetki, jolloin kehityksen eteen ei joudu ponnistelemaan, tulee olo, ettei tee kaikkeaan kehittymisensä eteen. Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että lepo on yksi tärkein kehityksen takaaja. Ilman lepoa ja keventämistä kehitys ei voi jatkua pitkäjänteisesti eikä lihas kasva jos sitä hakkaa päivästä toiseen eikä anna sille aikaa rakentua vahvemmaksi. 

Treenimorkkiksen iskiessä moni viljelee villejä ajatuksia siitä, että menisikö tekemään treenin uudelleen seuraavana päivänä tai pitäisikö jäädä vielä treenin jälkeen tekemään extrasarjoja. 

Treenimorkkiksen kourissa kannattaakin lisätekemisen sijaan pysähtyä. Pienen järkeilyn jälkeen jokainen ymmärtää, että mennyttä ei voi muuttaa eikä lisätekeminen takaa kehitystä, vaan voi jopa heikentää sitä heikentämällä palautumista.

Jos tuntuu, ettet saanut treenistä kaikkea irti, lisätekeminen tai treenin uudelleen vetäminen ei yleensä hyödytä. Vähän huonompikin treeni aiheuttaa uupumusta ja lisätekeminen menisi todennäköisesti niin kutsutun “roskavolyymin” puolelle, eli käytännössä tekisit turhaa työtä, tehottomia sarjoja. Teet siis turhia sarjoja, jotka eivät kehitä, muuta heikentävät palautumista. Liika on liikaa ja treenissäkin laatu korvaa määrää. Jos joskus laatu on heikompi, sitä ei yleensä voi suoraan kompensoida lisäämällä määrää. Sen sijaan kirjaa ylös treenin aikana tai heti treenin jälkeen treenipäiväkirjaasi huomiot treenistä. Kirjaa ylös fiilikset ja treenitehot ja jos löydät treenitehoille selvän syyn, esimerkiksi huonot yöunet, kirjaa sekin ylös. Eli kertaa treeni nopeasti, kirjaa se ylös, unohda se ja siirry elämässä eteen päin. Kun ehkäpä seuraavalla viikolla palaat saman treenin pariin, voit tarkistaa vihosta miten viime viikolla meni, ottaa opiksi ja tehdä tällä kertaa homman mahdollisesti paremmin. 

Avain onnistuneeseen treeniin on keskittyminen. Jokaiseen treeniin kannattaa valmistautua ennen aloitusta itselleen sopivilla rutiineilla. Yksi tykkää kuunnella motivoivaa musiikkia ja hörppiä latausjuomaa, toinen valmistautuu hiljaisuudessa käyden läpi tulevia treenisarjoja ja kolmas ottaa päiväunet. Jokainen luo omat treeniin valmistautumisen rutiininsa, joiden avulla fokus käännetään treeniin. Salille mennessä on kuitenkin pääasiassa hyvä olla suunnitelma, mitä siellä tulee tekemään, jotta fokus on helppo kohdistaa päivän treeniin ja unohtaa treenin ajaksi maalliset murheet. Keskitä fokus jokaiseen toistoon ja jokaiseen sarjaan omalla tavallasi ja pyri aina antamaan kaikkesi: se riittää, et voi tehdä enempää. Näin treenimorkkikselle ei jää sijaa, vaan sen kolkutellessa voit todeta, että teit parhaasi ja keskittyä muihin ajatuksiin.

Joka päivä ja jokaisessa treenissä voit tehdä vain parhaasi. Et tule olemaan joka päivä yhtä vahva ja täydessä terässä. Ennätykset eivät pauku joka treenissä ja joskus tulee tasannevaiheita ja joskus on niin väsynyt, että kevyempi treeni voi jopa olla paikallaan. Treenikokemuksen karttuessa opit tulkitsemaan kroppaasi ja mieltäsi paremmin ja opit ymmärtämään mistä mahdollisesti laahaavat treenitehot kulloinkin johtuvat ja mitä asialle kulloinkin kannattaa tehdä.

Valmennukseen?

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Voinko treenata aamulla tyhjällä vatsalla?

Tarkkuutta vaaditaan kehityskaudellakin

Kuinka usein pitää levätä tai keventää?