Fitness ja kehonrakennus ovat kokonaisvaltaisia lajeja, joissa tekeminen ei rajoitu pelkästään salitreeniin. Jopa vain harrastusmielessä toteutettuina fysiikkalajit saattavat imaista mukaansa ja vallata aikaa arjessa ja ajatuksissa, puhumattakaan siitä, kun lajeja harjoitetaan kilpaurheiluna!
Moni on kuullut puhuttavan “fitnesskuplasta”. Fitnesskuplalla viitataan yleensä tilanteeseen, jossa yksilön ajatukset, puheet ja arki pyörivät kokolailla fitnessharrastuksen ympärillä. Kyseinen henkilö saattaa olla imeytynyt fitneksen pyörteisiin niin, että hän suunnittelee muun elämänsä fitness edellä. Fitnesskuplan vakavuudesta riippuen muut elämän osa-alueet saattavat jäädä taka-alalle, mikäli fitnesskuplassa leijuva henkilö päätyy optimoimaan jokaista elämänsä osa-aluetta fitnesstä tukevaksi: saatetaan välttää sosiaalisia kanssakäymisiä, jotka voisivat uhata fitneksen optimoimista, työ- tai opiskeluolosuhteita saatetaan pyrkiä muuttamaan paremmin fitnesstä tukeviksi, elämästä karsitaan muita mielenkiinnon kohteita, harrastuksia tai ihmisiä fitneksen tieltä jne. Paha fitnesskupla voi helposti johtaa muun elämän kaventumiseen, mikä taas voi pahentaa kuplaa entisestään.
Fitnesskupla ei kuitenkaan ole pelkästään paha asia. Panostaminen fitness- tai kehonrakennusharrastukseen ei aina tarkoita, että henkilö olisi jumissa pahassa fitnesskuplassa, tai jos onkin, se ei välttämättä tarkoita, että hänen tulisi pyrkiä pois kuplasta tai että hänet tulisi pelastaa. Jokaisella on vapaus valita mielenkiinnonkohteensa ja mikäli henkilö haluaa panostaa harrastukseensa täysillä, hänellä on täysi oikeus tehdä niin. Etenkin lajin löytymisen kuherruskuukausina sekä rasvanpolttojaksoilla fitnesskupla vie helposti mennessään.
Kilpailuun valmistavalla dieetillä, tai muuten kovalla rasvanpolttodieetillä fitnesskulpa ei yleensä ole vältettävissä ja joskus se on jopa välttämättömyys. On enemmän kuin normaalia, että kovalla dieetillä keho ja mieli ovat äärimmäisen stressaantuneessa tilassa. Kova dieetti vaatii todella paljon panostusta ja keskittymistä henkisesti ja fyysisesti. Aikaa pitää löytyä treenille, tarkalle ruokavaliolle, mahdollisille aerobisille, palautumiselle ja kilpailijoilla myös poseerausharjoittelulle. Kaikki tämä pitää hoitaa arjen ohella ja erittäin rajatuilla energiamäärillä. Keho ei tiedä, että dieettaaminen on vapaaehtoista, vaan tulkitsee, että nälänhätä uhkaa ja elämää pitää turvata. Keho ja mieli ovat yhtä, joten dieetin edetessä pidemmälle vaikutukset eivät ole vain fyysisiä, vaan myös ajatukset alkavat kääntyä sisäänpäin selviytymismoodiin, omaan itseen ja omaan tekemiseen: elämän jatkumisen kannalta on elintärkeää, että yksilö pitää ensisijaisesti huolen itsestään ja omasta ruuansaannistaan. Dieettaajat voivat siis olla dieetin kovimmissa vaiheissa hyvinkin itsekkään oloisia, ärtyneitä ja “syvällä fitnesskuplassaan”, mikä ei tee heistä hulluja narsisteja, vaan on itseasiassa melkoisenkin normaali reaktio pitkäänjatkuneeseen energiavajeeseen ja väsymykseen. Mikäli kovan dieetin lopputavoitteena on vielä nousta kisalavalle, se luo oman paineensa tekemiseen, sillä kunnossa pitää olla tiettynä päivänä ja ajatukset pyörivät ruuan lisäksi myös kisajännityksessä.
Dieetin loppua kohti edetessä voimavarat alkavat usein olla melko vähissä, mistä syystä niiden säännösteleminen on välttämätönsä. Siksi fitnesskupla ei yleensä ole täysin vältettävissä, vaan dieettaajan on jossain kohtaa valittava, mihin kaikkeen hän rajattuja voimavarojaan käyttää. Tästä syystä tietyntasoinen fitnesskupla voi olla jopa välttämätön onnistuneen dieetin vetämiselle: jos voimavarojaan ei osaa säädellä, ei dieettiä välttämättä saa vietyä maaliin asti. Pahin fitnesskupla on yleensä toivottavasti väliaikainen ja dieetin päättyessä ja voimien palatessa myös muu elämä normalisoituu.
Fitnesskuplan olemassaolon kieltäminen ei ole reilua itselle tai muille, vaan se on hyvä tiedostaa. Fitnesskuplan sisälläkään toisia kohtaan ei voi käyttäytyä huonosti tai laiminlyödä muita velvollisuuksiaan elämässä. Väsyneenä ja nälkäisenäkin ihminen on vastuussa tekemisistään ja sanomisistaan sekä käytöksestään muita kohtaan. Lajin harrastaminen on kuitenkin vapaaehtoista, eikä kovinkaan dieetti ole sankariteko, vaan oma valinta. Kanssaeläjien ymmärtämättömyys voi ärsyttää fitnesskuplassaolijaa, joka näkee asiat fitnesskuplansa läpi, mutta fakta on, että muut elävät yhä normaalia elämää ja katsovat maailmaa normaalien linssien läpi. Kärsivällisyys ei aina ole fitnesskuplassaolijan hyve, mutta jos sitä kaipaa muilta, sitä pitää olla valmis myös osoittamaan itse.
Jokainen lajia tosissaan harrastava tai lajissa kilpaileva uppoaa joskus enemmän tai vähemmän fitnesskuplaan, mikä ei ole huono asia. Oleellisinta on tiedostaa oma käytös ja se, mitä asioita haluaa elämässään ja arjessaan priorisoida. Myös oman fitnesskuplan vakavuutta on syytä arvioida kriittisesti ja peilata sitä myös meneilläänolevaan kauteen: dieetillä kupla tuskin on täysin vältettävissä, mutta kehityskaudella liian tiivis kupla tuskin on hyvästä. Fitness- ja kehonrakennuslajit ovat harrastuksenakin, mutta etenkin kilpaurheiluna, jatkuvaa tasapainoilua arjen, treenien, ruokavalion ja muun elämän kanssa, joten omaa toimintaansa on hyvä pitää silmällä ja varmistaa, että se on omien tavoitteiden ja arvojen mukaista.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Pitääkö kehityskaudella tehdä aerobista?
Treenien boostaamisella on kääntöpuolensa
Sairastuvatko paljon treenaavat helpommin?