Miten dieetti voi vaikuttaa mieleen?

Iso osa länsimaalaisessa yltäkylläisyydessä elävistä aikuisista on jossain kohtaa elämässään ollut jonkin sortin dieetillä. Vaikka dieetti sanana tarkoittaa oikeastaan mitä tahansa ruokavaliota, niin tässä artikkelissa keskitytään nyt nimenomaan rasvanpolttoon tai painonpudotukseen tähtääviin dieetteihin, eli tilanteisiin, joissa ollaan reilusti kalorivajeessa.

Moniko dieetillä ollut tai dieettiä harkinnut on joskus kuullut sanottavan, että: “Dieetti on päästä kiinni.” 

Ja kyllä se pitääkin paikkansa, mutta tässäkään yhteydessä ei pitäisi tarkastella mieltä ja kroppaa toisistaan erillisinä osasina. Ihminen on kokonaisuus ja siinä missä mieli ohjailee kroppaa, myös kropalla on voima vaikuttaa mieleen. 

Moni piiskaa itseään siitä, että omien ajatusten yleinen sävy voi dieetillä muuttua negatiivisemmaksi eikä olo välttämättä ole oma lauhkea itsensä. Itsensä syyttely siitä, että dieetti on henkisesti raskasta, on kuitenkin turhaa. On hyvä tiedostaa että energiavaje voi vaikuttaa mieleen ja ajatteluun monin tavoin ja että sen vuoksi on esimerkiksi aika yleistä alkaa vähätellä omia saavutuksiaan, kyseenalaistaa omia tavoitteitaan ja epäillä koko dieetin merkityksellisyyttä. Kun tiedostaa, että ajatusten sävyn muuttuminen voi johtua osin myös energiavajeesta, on ehkä helpompi hyväksyä, että näitä ajatuksia on, mutta että niistä huolimatta homman voi vetää loppuun kunnialla sen sijaan, että antaisi negistelylle periksi, heittäisi hanskat tiskiin ja perseilisi pari kuukautta ennen kuin aloittaisi taas uuden dieetin. 

Toistaalta on myös ihan ok muuttaa mieltään ja tavoitteitaan, mutta kevein perustein sitä ei kannata tehdä. Jos dieetti tuntuu hankalalta, on hyvä miettiä, paljonko dieetin vieminen loppuun asti itselle merkitsee, miksi sen alun perin aloitti, onko tavoitteiden saavuttaminen vaikeuksien arvoista ja mitä nämä tavoitteet itselle merkitsivät silloin, kun ajatukset olivat vielä hyvinravittujen aivojen tuotosta. Jos päänsisäinen tilanne on jokseenkin kaoottinen, on hyvä listata omat tavoitteet ja niiden tavoittelemisen hyvät ja huonot puolet ylös ja vaikka jutella tilanteesta valmentajan kanssa, jotta saa selkeyttä omiin ajatuksiin. Jos dieetin haitat vievät voiton hyödyistä, dieetti voi olla mielekkäämpää keskeyttää tai siirtyä hetkeksi ylläpidolle.

Fiksusti toteutetulla dieetillä, jota ei viedä äärimmilleen, pelkkä energiavaje ei yleensä aiheuta kuin ehkä hieman ärtyisyyttä, jos sitäkään, mutta pitkälle viety dieetti, suuri energiavaje ja/tai hyvin alhainen rasvaprosentti voivat tuoda mukanaan moninaisia vaikutuksia myös mieleen. Jokainen on kuitenkin yksilö ja jokainen kokee oman matkansa eri tavoin. Kaikki eivät koe mitään mielen mullistuksia, osa kokee vain joitain pientä ja joku voi kokea jotain aivan muuta kuin mitä tässä artikkelissa on listattu. Dieetille lähtiessä tai viimeistään dieetin aikana myös mahdolliset mielen muutokset on hyvä tiedostaa, mutta jos niitä ei esiinny, niitä ei myöskään kannata odottamalla odottaa vaan silloin voi tyytyväisesti ratsastella dieettinsä loppuun juuri niin helposti kuin se itseltä sujuu.

Miten energiavaje sitten voi vaikuttaa mieleen?

Moni dieettaava huomaa viettävänsä yhä enemmän aikaa esimerkiksi Instassa ruokakuvia katsellen, ruokaa miettien, respetejä suunnitellen, vapaista aterioista haaveillen tai seuraavaa ateriaa pohtien. Tämä niin sanottu “food focus” on yleinen ilmiö dieetillä ja on mielen ja kehon konkreettinen keino laittaa sinut haaveilemaan siitä, että ravitsisit kroppaasi enemmän. 

Ärtyisyys ja lyhyt pinna ovat aika yleisiä energiavajeen vaikutuksia. Lisäksi kovassa energiavajeessa voi tulla hetkellisiä ajatuskatkoja, keskittymisen vaikeutta ja hajamielisyyttä. Kaikkia näitä esiintyy meillä kaikilla normaalielämässäkin, mutta dieetillä ne voivat olla entistä selkeämmin läsnä.

Dieettiläinen voi siis ärtyä helpommin ja keskittyminen hetkeen voi olla vaikeaa. Lisäksi joskus voi jopa tuntua, että kanssaeläjät yrittävät väkisin vaikeuttaa dieettilelämää, mutta dieetti ei ikinä saisi olla syy käyttäytyä ihmisiä kohtaan kuin persläpi. Dieetti on kuitenkin oma valintasi. Monesti kovalla dieetillä oleva päätyykin ennemmin tai myöhemmin “dieettikuplaan”. Ajatukset pyörivät dieetin ympärillä, omissa tavoitteissa ja treeneissä ja se voi johtaa siihen, että esimerkiksi sosiaalinen elämä jää taka-alalle. 

Kuten aiemmin mainittu, pitkään jatkunut energiavaje ja alhainen rasvaprosentti voivat altistaa negatiivissävytteiselle ajattelulle, mutta myös toinen ääripää voi olla läsnä, eli yksinkertaistettuna huippuhetket ovat ylitsevuotavan upeita ja pienimmätkin vastoinkäymiset tuntuvat ylitsepääsemättömiltä.

Kovin alhaisessa rasvaprosentissa ja niukalla energiansaannilla ollessa myös libido voi kokea kolauksen. Jos kropalla on kova työ yrittää säilyä hengissä, lisääntyminen ei ole ensimmäisenä sen prioriteettilistalla.

Osa lähtee dieetille siksi, ettei pidä kropastaan. Osa lähtee dieetille ihan tyytyväisenä kroppaansa, mutta tavoite on vaikka nousta kisalavalle ja se vaatii rasvattomuutta. Oli tilanne kumpi tahansa, kun ollaan tarpeeksi pitkään tarpeeksi kovassa energiavajeessa moni sokeutuu omalle kropalleen. Saavutettuja tuloksia ei ehkä osata nähdä ja koko ajan löytyy enemmän ja enemmän parannettavaa. Tuntuu, että vielä pitää tehdä enemmän ja saavuttaa kovempaa tulosta, jotta voisi olla tyytyväinen, vaikka tässä kohtaa oikeasti tyytyväisyys ei olekaan kiinni kropan ulkonäöstä, vaan kehonkuvasta, joka vääristyy helposti kovassa energiavajeessa.

Vaaka tai peilikuva voivat alkaa hallita elämää. Onnistumisen tunnetta ja omaa mielialaa ohjailee se, mitä henkilövaaka aamulla näyttää tai pilkistääkö hauissuoni. Pienetkin vaakalukeman heilahtelut voivat aiheuttaa isoja tunnereaktioita suuntaan jos toiseenkin. Myös korostunut lihomisen pelko on yleinen oire. Ei uskalleta enää nostaa ruokamäärää tai se tehdään liiankin varovaisesti ja heti jos vaaka näyttää vähänkin enemmän, ruokaa vähennetään tai liikuntaa lisätään tai ainakin vähän ruoskitaan itseä epäonnistumisesta. 

Pitkäkestoisen ja pitkälleviedyn dieetin vaarana on tyytymättömyyden lisäksi myös se, että aina halutaan vielä vähän lisää. Tämä johtaa helposti ruokavalion rajoittamiseen entisestään. Saatetaan vähentää entisestään ruokamäärää jopa turhaan, lisätä liikuntaa kohtuuttomuuksiin asti tai leikata ruokavaliosta kokonaan joitakin ruoka-aineita tai jopa ruoka-aineryhmiä. Pitkä dieetti ja todella tiukka syömisen kontrollointi voivat myös helposti johtaa ylilyönteihin ja jopa ahmimiskohtauksiin, etenkin reverse dieetin alkaessa. Mikäli esimerkiksi ahmimiskohtaus iskee, sitä voi olla vaikea pysäyttää tai hallita, sillä keho ja mieli toimivat yhdessä: keho on dieetillä aliravittu ja sekä keho että mieli yrittävät viestittää dieettaajaa syömään. Repsahduksista voi aiheutua valtavaa mielipahaa, kompensoivaa toimintaa (liikunnan lisääminen, muun ruoan vähentäminen) ja epäonnistumisen tunnetta. Tässä kohtaa on tärkeää ymmärtää, että itseä on turha syytellä eikä repsahduksessa vellominen kannata, vaan tapahtuneesta tulee aina keskustella valmentajan kanssa, käydä läpi tilanteeseen johtaneita syitä ja kehittää työkaluja käyttäytymisen hallintaan. Ratkaisu ei yleensä ole "parempi itsekuri", dieetin kiristäminen, kompensoiva liikunta tai itsensä rankaiseminen, vaan yleensä ratkaisut ovat paljon ihmisystävällisempiä: energiamäärän lisääminen, ruokavalion laajentaminen, kulutuksen laskeminen, parempi palautuminen tai muun elämän stressin parempi hallinta.

Vaikka pitkäänjatkunut energiavaje voi aiheuttaa yllämainittuja oireita niin niiden esiintyminen ei välttämättä tarkoita pysyvää syömishäiriötä eivätkä ne välttämättä johda sellaiseen. Monesti kun ruokamäärää aletaan nostaa ja saavutetaan sopiva ravitsemuksen taso ja riittävä rasvaprosentti, suhde ruokaankin usein normalisoituu ja saavutetaan taas sopiva syömisen rentous ja parempi kehonkuva. Dieettaajaa voi helpottaa se, että ymmärtää näiden fiilisten olevan dieetillä yleisiä ja että niistä huolimatta se, miten tunteisiin reagoi ja miten niiden pohjalta toimii, on edelleen omissa käsissä.

Väliaikaisella dieetillä, esimerkiksi kisadieetillä oireista ei siis välttämättä tarvitse huolestua ylenpalttisesti, kunhan ne tiedostaa. Mikäli huomaa, että kaikki tai osa oireista jää dieetin jälkeen päälle tai että ne häiritsevät elämää, voi olla hyvä tarkastella myös omaa ruokavaliotaan aidon kriittisesti: syötkö tarpeeksi, onko rasvaprosenttisi tasolla, jota kroppasi voi OIKEASTI ylläpitää hyvinvoivana ja onko sinulla tarvetta jutella ruokasuhteestasi ja/tai kehonkuvastasi ammattilaisen kanssa.

Dieetti on henkisen kasvun aikaa ja kyllä, dieetin loppuunvieminen voi tosiaan olla “päästä kiinni”, mutta fysiologisia vaikutuksia mieleen ja ajatuksiin ei kannata vähätellä, vaan ne pitää tiedostaa ja niihin on hyvä valmistautua jo ennen dieetin aloitusta.

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Parempi palautumiskapasiteetti

Mikä merkitys ravitsemuksella on palautumiseen?

Miksei rasva pala?