BAO Shopin Black Weekend: huippumerkit -40 %, valmennustarjouksia ja 15 % ale koodilla BF2020! X
Voiko aktiivisuusrannekkeisiin luottaa?



Voiko aktiivisuusrannekkeisiin luottaa?


Markkinoiden hienoin treenikello kertoo, että kulutit tänään 4000 kaloria kävelylläsi ja että sinun pitää nyt syödä menetetty energia takaisin. Kannattaako kelloa uskoa?


Ei välttämättä. Tarkimmat ja kalleimmatkin treenikellot ja aktiivisuusrannekkeet perustuvat laskukaavoihin, jotka vieläpä muuttuvat kellojen kehittyessä paljonkin. Kellot ja rannekkeet ovat liikkujalle hyvä kaveri, mutta niitä kannattaa ajatella nimenomaan apureina, ei käskyttäjinä.


Suurimmassa osassa kelloista sykkeen mittaus perustuu optiseen sykkeen mittaamiseen. Tällä menetelmällä sykkeen mittaus ei ole kovin tarkka, sillä kellon liike voi vaikuttaa lukemaan. Kellot antaavat yleensä ihan hyvin suuntaa sykkeestä, eli onko se korkea / matala ja niistä voi seurata sykkeen suhteellista muutosta, mutta itse syke ei välttämättä ole tarkka joka tilanteessa.


Kellojen kulutusarviot eivät todellakaan ole tarkkoja. Kello voi tietää pituutesi ja painosi ja päivittäiset askeleesi, mutta se tuskin kuitenkaan tietää rasvaprosentistasi tai aineenvaihdunnastasi, saati ympäristöstäsi juuri mitään. Kun otetaan vielä huomioon, että sykkeen mittaus voi olla hieman epätarkka, niin kellon kertoma kulutus on TÄYSIN arvio. Kello voi kertoa kulutukseksi 4000 kcal vaikka totuus on 2000 kcal.  Moni kello vieläpä kehottaa syömään treenissä kulutetut kalorit takaisin, mikä ei ole hyvä idea. Älä siis syö kellon ilmoittamien kaloreiden mukaan, vaan muuta ruokavaliotasi mieluummin todellisen edistymisesi mukaan. Ruokavalion muutosten tarpeen seuraamiseen sopivat esim. oma paino, lihasmassa, mitat ja palautuminen. Yleensä kellot arvoivat kulutusta rankasti yläkanttiin.


Kellosta voi kuitenkin seurata SUHTEELLISTA kulutusta. Jos siis kello kertoo toistuvasti, että kulutat päivässä 4000 kaloria, niin voit olettaa että kulutat noista päivistä jokaisena jotakuinkin saman verran, vaikka oikea kalorimäärä olisikin 2000. Jos taas kello kertoo keskimäärin tuon 4000 ja yhtenä päivänä se kertoo, että olet kuluttanut 2000 tai 6000, niin voit olettaa, että kyseisenä päivänä olet kuluttanut normaalia vähemmän tai enemmän.


Kellon mittaama askelmääräkään ei välttämättä ole tarkka. Mitä siitä kuitenkin VOI suhteellisen luotettavasti seurata on askelmäärän suhteelliset muutokset. Eli jos sinulle kertyy askelia keskimäärin 10 000 per päivä ja yhtenä päivänä niitä tuleekin 5000 tai 20 000, voit suhteellisen luottavaisin mielin olettaa, että kyseisenä päivänä olet oikeastikin liikkunut normaalia vähemmän tai enemmän. Esimerkiksi dieetin edetessä tällä voi olla iso merkitys: kun energian saanti vähenee ja rasva palaa, niin kroppa pyrkii säästämään energiaa vähentämällä huomaamatonta aktiivisuutta, jolloin päivittäinen askelmäärä voikin alkaa laskea vaikka sitä ei itse huomaa. Silloin voi olla tarpeen lisätä päivään kävelylenkkejä jotta sama päivittäinen aktiivisuustaso saadaan ylläpidettyä.


Monet kellot seuraavat myös unenlaatuasi mittaamalla liikehdintää ja sykettä öisin. Sinun tulisi kuitenkin laskea suurempi painoarvo sille, kuinka itse koet nukkuneesi, onko olo yön jäljiltä väsynyt ja koetko päivisin väsymystä tai tarvetta päiväunille. Kello voi arvioida unen määrää ja laatua, mutta lopulta nekin ovat vain arvioita. Kellosta voit taas seurata suhteellista muutosta unenlaadussa ja määrässä, mutta absoluuttisina totuuksina yksittäisten öiden lukemia ei kannata pitää eikä kellon ilmoittamista tuloksista kannata ottaa stressiä jos itse koet nukkuneesi riittävästi ja hyvin.


Mahdollisimman vertailukelpoista dataa saadakseen kelloa pitää käyttää samalla tavalla joka päivä: aamulla ylle ja illalla pois. Tai pitää sitä kädessä koko ajan, miten kukin itse haluaa. Tärkeintä on että kellon käyttö on säännönmukaista, jotta joka päivä voit saada vertailukelpoista dataa.


Kellolla voi myös seurata omia treenejään, eli treeniin käytettyä aikaa ja harrastettua lajia ja monesti kelloista saa siirrettyä datan esimerkiksi koneelle puhelimelle. Tämä on monelle motivoiva ja hauska tapa seurata treenejä ja mahdollisesti jakaa niitä somessakin! Monesti kellot myös antavat suosituksia ja tavoitteita treenimääriin ja monelle nämä voivat toimia motivoivina treenitavoitteina! Niistä ei kuitenkaan kannata ottaa liikaa paineita, eli jos kello alkaa ehdotella liian suuria treenimääriä ja siksi motivaatio laskee, kannattaa pitää mielessä, että kello ehdottelee siihen valmiiksi ohjelmoituja treenimääriä ja sinulle paras treenimäärä voi olla oikeasti jotain ihan muuta.


Kelloja ei siis kannata uskoa absoluuttisten lukujen suhteen, mutta niistä on kätevä seurata oman liikkumisen trendejä ja kerätä dataa. Suhteellisia muutoksia omassa tekemisessä voi oppia seuraamaan kellosta kun dataa kertyy riittävästi. Esimerkiksi jos tulee jakso, jolloin liikkumisessa tulee normaalista poikkeava jakso, kellolla kerätystä datasta sen voi nähdä kätevästikin, vaikka tarkat kulutus- tai askelmäärät eivät pitäisi täysin paikkaansa. 

Kello voi myös toimia lositavana taukojumpista ja hyötyliikunnasta muistuttavana kaverina ja motivoida liikkumiseen ja itsestä huolehtimiseen!


Sinua voisi kiinnostaa myös:

Parempi palautumiskapasiteetti?

Saneleeko genetiikka sen, kuinka paljon voi kehittyä?

Voinko treenata aamulla tyhjällä vatsalla?




TAKAISIN






Loading...