Missä kisapreppi menee vikaan?

Fysiikkalajien kilpailuihin valmistutuminen, eli kisapreppi ei ole mikään läpihuutojuttu. Moni dieetille lähtevät tiedostaa, ettei preppi tule päästämään helpolla, mutta yllättyy silti haasteista, joita prepin aikana kohtaa.

Keräsimme listaa asioista, jotka voivat kampittaa matkalla:

1. Elämä ennen preppiä ei ole ollut bodarin arkea

Bodarin elämään kuuluvat kaudesta riippumatta terveellinen ja säännöllinen ruokavalio, kovat treenit, riittävä uni ja palautuminen. 

Etenkin prepillä arjen rutiinit korostuvat ja elämästä karsiutuu turha krumeluuri pois. Energiat tulee käytettyä treeniin, ruokien ja eväiden valmistelemiseen, poseerausharjoiteluun, aerobisiin, arjen pyörittämiseen ja palautumiseen. Mikäli bodarin arki ja sen monotonisuus eivät ole tuttuja jo kehityskaudelta ja jos niistä ei nauti, preppi tulee järkytyksenä, eikä uuden elämäntavan opettelu ja sietäminen energiavajeessa todellakaan ole helppoa. Bodarielämään tulee totutella jo kehityskaudella ja opetella nauttimaan säännöllisyydestä sekä treenien, palautumisen ja bodariuskottavan ruokavalion noudattamisen rytmittämästä arjesta. Preppi- ja kehityskausielämän ei kuuluisi juurikaan erota toisistaan.

2. Heikko kommunikointi

Läheisten voi olla vaikeaa ymmärtää preppiläisen toimintaa ja valintoja. Preppiläisen arkeen kuuluu priorisoida treenit, palautuminen ja ruokavalio. Preppiläinen on välillä väsynyt eikä virta riitä loppuvaiheessa oikein muuhun kuin oman navan tuijotteluun ja suorittamiseen. On erittäin tärkeää kyetä puhumaan tavoitteistaan sekä tunteistaan ja kyetä sanoittamaan, että miksi preppi on itselle niin tärkeä ja miksi se vaatii niin äärimmäisiä toimia. Välillä pitää myös kestää ärsytystä ja olla kilahtamatta tietämättömille läheisille ja kyetä kärsivällisesti selittämään asioita uudemman kerran.

Kommunikoinnin tärkeys korostuu myös valmentajasuhteessa. Valmentajan täytyy olla tietoinen kaikesta, mitä elämässä on meneillään: hyvät ja huonot asiat tulee pystyä kertomaan rehellisesti. Jos väsyttää, siitä pitää kyetä kertomaan. Jos muussa elämässä on kamala stressi, siitä pitää pystyä kertomaan. Jos tuntuu, että kaipaa valmentajalta enemmän tukea tai muutosta ohjelmiin, niistä etenkin pitää pystyä keskustelemaan.

3. Syyt kilpailla eivät ole tarpeeksi painavat

Prepillä mieli heittää välillä häränpyllyä. Keho ja mieli ovat energiavajeessa ja niiden ensisijainen tehtävä on yrittää pelastautua riutumiselta, joten mieli yrittää taivutella preppiläistä luopumaan dieettaamisesta. Mikäli preppiläisen motiivit kilpailuihin valmistautumisen taustalla eivät ole riittävän painavat, mieli voi houkutella luopumaan leikistä tai lipsumaan ruokavaliosta tai treeneistä. Syiden tulee olla itsestä lähteviä ja motivaation sisäsyntyistä.

4. Aikajanan ja suunnittelun puute

Fysiikkalajien kilpailuihin valmistautuminen on hitokseen pitkä prosessi. Se ei kestä pelkän prepin verran (joka on sekin usein hitokseen pitkä aika), vaan valmistautuminen alkaa jo kauan ennen preppiä. Lavalla tarvitaan lihasta ja sitä saa vain vuosien kovalla työllä. Kisaamisen ei tulisi olla hetken spontaani päätös, vaan valmistautumiseen pitää käyttää aikaa. Yhdessä osaavan valmentajan kanssa kannattaa luoda askelmerkit pitkälle tulevaisuuteen hyvissä ajoin: millainen ja kuinka pitkä kehityskausi vaaditaan, pidetäänkö välidieettejä, koska kisapreppi alkaa, miten ajanjakso kisojen jälkeen hoidetaan jne. Fysiikkalajeissa EI SAA olla kiire, jos lavalle mielii viedä kilpailukykyisen paketin ja jos prosessista aikoo vielä selvitä fyysisesti ja henkisesti terveenä.

5. Lihasta ei ole tarpeeksi

Viitaten edelliseen. Kisoihin ei valmistauduta parissakymmenessä viikossa dieettaamalla, vaan dieetattavan rasvan alla pitää olla lihasta, joka on rakennettu kehityskaudella. Mikäli ei näe sitä vaivaa, että kasvattaa ensin riittävästi lihasta, ei dieetin lopputuloskaan ole toivottu.

6. Ruokasuhde on huono dieetille lähtiessä

Dieettaaminen kisakuntoon on vaikeaa. Se vaatii paljon treeniä ja vähän ruokaa. Keholla ja mielellä tulee olemaan nälkä eivätkä jaksaminen ja mieliala aina tule olemaan timanttia. Preppiläisen ruokavalio on usein niukka ja askeettinen ja siitä vähäisestä ruokamäärästä, jota lautaselleen saa, tulee korostetun tärkeää. Energiavaje voi ja todennäköisesti aiheuttaakin jonkinasteisia häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen viittaavia oireita, joista tulee pyrkiä eroon dieetin päättyessä. Mikäli ruokasuhde on häiriintynyt jo prepille lähtiessä, on iso riski, että preppi haavoittaa sitä entisestään. Siksi on tärkeää, että ennen dieettiä ruokasuhde on kunnossa.

7. Kehosuhde on huono dieetille lähtiessä

Kisakunto on omaan silmään päräyttävää katseltavaa. Peiliin katsoessa tuntuu siltä, että on elämänsä kunnossa ja voisipa aina näyttää siltä. Totuushan kuitenkin on, että olo on yleensä aika jyrän alle jäänyt: väsyttää, nälättää, hormonituotanto on pohjalukemissa ja treenitkin ovat silkkaa selviytymistä. Dieetille lähtiessä on ensisijaisen tärkeää, että kehosuhde on kunnossa. Itseään ja kehoaan kannattaa rakastaa ja arvostaa offikunnossa. Kisakunnossa oleminen ei tee ihmisestä onnellisempaa (ehkä jopa päinvastoin), mutta kisakunnosta luopuminen voi silti tuntua todella pahalta. Jos prepille lähtiessään inhoaa kehoaan, se altistaa todella isoille ongelmille siinä kohtaa, kun kisakunnosta pitää luopua. Ja siitä pitää luopua, koska kisakunto ei ole tila, jossa voisi elää ympäri vuoden.

8. Dieetistä yritetään tehdä helppoa

Hullua kyllä, preppiä harvoin helpottaa se, että sitä yrittää helpottaa. Tokikaan asioita ei tarvitse tieten tahtoen tehdä liian vaikeasti, mutta se, että kykenee hyväksymään sen faktan, että preppaaminen on vaikeaa ja prepillä on nälkä, itseasiassa helpottaa hommaa. Se, että yrittää päästä eroon nälän tunteesta ja esimerkiksi ujuttaa ruokavalioon mitä kummallisimpia “dieettiherkkuja” voi jopa pahentaa nälkää ja siitä kärsimistä. Yllättäen suhteellisen tylsä ja monotoninen ruokavalio voi helpottaa dieettaamista, koska harvan tekee mieli syödä hirveästi lisää kanaa ja parsakaalia, kun taas makeutussainesiirapilla kuorrutettuja proteiinipannareita uppoaisi helposti toinenkin satsi. Alkuun voi tuntua lohdulliselta katsella somesta kakkukuvia tai hamstrata suklaata kotiin odottamaan kisojen jälkeistä aikaa, mutta kumpikaan ei todellakaan ainakaan helpota nälkää tai makeanhimoa.

Myös hullu väsymystä vastaan taistelu kofeiinilla tai energiajuomilla voi kostautua siinä, että unta on entistä vaikeampi saada öisin. Nälkä ja väsymys ovat tiettyyn pisteeseen asti osa prosessia ja merkkejä siitä, että homma toimii.

Valmennukseen?

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Mitä muut ajattelevat minusta salilla?

Meneekö aineenvaihdunta rikki?

Kävi haaveri. Mitäs nyt?