Body checking voisi vapaasti suomennettuna kääntyä esimerkiksi kropankyttäykseksi.
Mitä tällä tarkoitetaan ja onko se haitallista?
Käsitteellä tarkoitetaan pakonomaisia ajatuksia ja käytöstä, jotka liittyvät omaan ulkonäköön. Oman kehon jatkuva tarkkailu, virheiden etsiminen ja niistä stressaaminen kuuluvat olennaisena osana ruumiinkuvahäiriöihin, joista kärsivä usein käyttää kohtuuttomasti aikaa ja voimavarojaan oman ulkomuotonsa pohtimiseen.
Ruumiinkuvahäiriö voi johtaa esimerkiksi häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen ja jopa vakaviin syömishäiriöihin. Se voi aiheuttaa kantajalleen myös valtavaa stressiä ja ahdistusta ja joskus se on yhdistettävissä myös masennukseen. Lisäksi se voi johtaa myös kohtuuttomiin määriin liikuntaa ja se voi myös poikia muita epäterveellisiä käytösmalleja, kun omaa kehoa yritetään muuttaa kaikin keinoin “hyväksyttävämmäksi”.
Usein pakonomaiset ajatukset kohdistuvat esimerkiksi kehonpainoon, johonkin tai joihinkin tiettyihin kehon piirteisiin tai ominaisuuksiin, joita kantajansa pitää rumina tai ei muutoin kykene hyväksymään. Ihminen saattaa pakonomaisesti tarkistella kehoaan jopa monta kertaa päivässä.
Merkkejä häiriöstä voivat olla esimerkiksi:
Vikojen etsiminen peilin ääressä.
Ennen- ja jälkeen-kuvien jatkuva vertailu
Vaakalukeman pientenkin muutosten katastrofointi
Kehonosien nipistely rasvamassan määrittämiseksi
Kehonpainon tarkkailu päivittäin tai jopa useasti päivässä
Vaatteiden istuvuuden jatkuva arviointi
Itsensä vertaaminen muihin esim. somessa
Miksi nämä käytösmallit ovat haitallisia?
Jatkuva kehonsa tarkkailu ja siitä stressaaminen voivat johtaa ahdistuksen ja syyllisyyden tunteisiin sekä epäterveeseen pakkomielteeseen saavuttaa “täydellinen” keho.
Täydellisen tai edes itseään miellyttävän kehon metsästyksen tiimellyksessä ihminen sortuu usein äärikeinoihin liikunnan ja syömisen sekä muiden kehonmuokkauskeinojen saralla, mikä voi johtaa fyysisiin ja psyykkisiin terveysongelmiin.
Lisäksi jatkuva ulkonäköstressi johtaa melko todennäköisesti ainakin jonkinasteiseen elämänlaadun heikkenemiseen, kun ajatukset pyörivät jatkuvasti oman ulkonäön ja kelpaamattomuuden ympärillä. Ongelmat voivat johtaa myös siihen, että ihminen välttelee sosiaalisia tilanteita joko kehoahdistuksen vuoksi tai siksi, että he kokevat tarvetta välttää tilanteita, joissa eivät voi täysin toteuttaa esimerkiksi omia treenirutiineitaan tai ruokailujaan.
Mitä tehdä?
Jos tunnistat itsessäsi yhden tai useamman oireen tai koet muutoin, että ulkonäöstä stressaaminen vie aikaasi ja energiaasi enemmän kuin haluaisit, älä epäröi hakea apua. Ongelma häviää harvoin kehoa muuttamalla, sillä ongelman ydin ei ole vain keho, vaan oma suhtautuminen sitä kohtaan. Omaa suhtautumistaan voi muuttaa, mutta se vie aikaa, ihan kuten kehonmuokkauskin. Mikään ei estä ihmistä parantamasta kehonkuvaansa ja silti muokkaamasta kehoaan, mutta kehonmuokkauskin kannattaa tehdä lähtökohdista, joissa oman kehon hyväksyy, sitä vaalii ja sitä pyrikii muokkaamaan terveellisellä tavalla siksi, että sitä rakastaa eikä siksi, että sitä vihaa. Vihasta ja rankaisusta kumpuava kehonmuokkaus menee yleensä äärimmäisyyksiin, jolloin lopputuloksena voi olla terveyden menetys, kun taas hyväksynnästä ja itsearvostuksesta lähtevä kehonmuokkaus on yleensä pitkäjänteisempää, terveellisempää ja siten paljon tuloksellisempaa.
Paras apu kehonkuvan ongelmiin löytyy aina terveydenhuollon ammattilaisilta!
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Haittaako aerobinen harjoittelu lihaskasvua?
Paljonko ja millaista kuitua pitäisi syödä?
Kumpi lihottaa enemmän, rasva vai hiilari?