Enemmän vai paremmin?

Maksimaaliseen kehitykseen pyrkivä salikävijä tuntee helposti tarvetta tehdä vielä vähän enemmän: ehkä kehitys olisikin suurempaa jos lisäisi yhden treenipäivän viikkoon tai yhden liikkeen treenipäivään tai vaikka yhden sarjan jokaiseen liikkeeseen!

Voiko suurempi tekemisen määrä johtaa parempaan tai nopeampaan kehitykseen? Yksinkertaista vastausta ei ole, sillä kaikki riippuu siitä, mitä on tähän asti tehnyt, kuinka paljon ja millaisella laadulla ja intensiteetillä. 

Vasta treeniuraansa aloitteleva treenaaja todennäköisesti kehittyy melko vähäiselläkin tekemisellä, mutta toisaalta tekemisen laatu ei välttämättä vielä ole kovin korkeaa. Kokenut treenaaja puolestaan voi tarvita kehittyäkseen jo melkoisen määrän tekemistä, mutta toisaalta tekeminen alkaa olla niin korkeatasoista, ettei itse tekemisen määrää tarvitsekaan lisätä.

Yksi asia on kuitenkin selvää: laatua ei kannata korvata määrällä, sillä jossain kohtaa määrä voi alkaa syödä laatua. 

Esimerkiksi: 

Treenaaja lisää joka viikko kyykyssä vastusta ja toistoja vaikka väkisin. Jossain kohtaa tekniikka alkaa pettää tai hän alkaa lyhentää liikerataa selvitäkseen asettamistaan vaatimuksista toistojen ja kuorman suhteen. Lisäämällä määrää hän siis alkaa tinkiä laadusta. 

Toinen esimerkki on, että treenaaja lisää yhden treenijakson (esim. 6 viikkoa) aikana joka viikko yhden sarjan treeniinsä varmistaakseen, että tekemisen määrä on nousujohteista. Viikolla 6 tekemistä on jo niin paljon, ettei hän kykene suoriutumaan jokaisesta sarjasta ja viimeiset sarjat eivät oikeastaan tuo enää lisää ärsykettä kehitykselle, vaan lähinnä syövät palautumiskapasiteettia.

Toki on tilanteita, joissa tekemisen määrää tulee lisätä kehityksen varmistamiseksi. Esimerkiksi tilanne, jossa vasta-alkaja on tehnyt mimimaalisen kehitykseen vaadittavan määrän treeniä ja hänen tekniikkansa alkavat olla jo mukiinmeneviä ja palautumiskapasiteettikin on jo alkanut kehittyä paremmaksi. Tässä vaiheessa voitaisi sanoa, että hän siirtyy aloittelijasta keskitason treenaajaksi ja tällöin voi monesti olla tarve lisätä tekemisen määrää, kuitenkaan laadusta tinkimättä.

Treenimäärän lisäämisen tarve tulisi kuitenkin aina arvioida tapauskohtaisesti, eli määrää ei vain kannata sokeasti lisätä, vaan sitä kannattaa lisätä ainoastaan sen verran, että tekemistä on riittävästi kehityksen varmistamiseksi. Joskus tekemisen määrää on jopa tarpeen laskea, jotta voidaan keskittyä laadun parantamiseen ja näin saatetaan saada jopa kehitys uudelleen nousujohteiseksi!

Liian suuri tekemisen määrä voi johtaa treenilaadun kärsimisen lisäksi alipalautumiseen, jolloin kehityskin hidastuu. Tekemisen laatu kannattaa siis laittaa määrän edelle: hyvät treenitekniikat, riittävä intensiteetti, hyvä kohdelihasten hallinta ja täydet liikeradat sekä SOPIVA määrä tekemistä hyvässä suhteessa palautumiseen ja riittävään ravitsemukseen ovat todellisia avaimia kehityksen maksimoimiseen. Laatua kannattaa pyrkiä kehittämään jatkuvasti! Treenitekniikoissa kun ei ikinä ole valmis.

Siinä kohtaa kun laadusta on huolehdittu ja silti kehitys hidastuu huomattavasti tai jopa tyssää, voidaan alkaa miettiä tekemisen määrän lisäämistä harkitusti ja tapauskohtaisesti.

Valmennukseen?

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Onko aterioiden ajoituksella väliä?

Yksin vai yhdessä?

Millainen cardio on parasta rasvanpolttoon?