Päätät aloittaa ruokavalion noudattamisen ja treenaamisen, tai ehkä olet treenaillutkin jo hyvän aikaa, mutta ehkä vähän on/off-tyylillä. Sitten tulee tilanne, jossa eväät ovat unohtuneet kotiin ja turvaudut ravintolaruokaan lounaalla tai kiireisen päivän päätteeksi et ehdi salille. Toteat että kaikki on kuitenkin jo pilalla ja sama se nyt sitten on vetää kuusi purkkia jätskiä tai lopettaa koko salitouhu kokonaan, kun ei hommat näytä kuitenkaan onnistuvan. Moni syyttää "epäonnistumisesta" jotakin siihen johtanutta yksittäistä mokaa tai tilannetta, mutta harvoin todellinen kompastuskivi on unohtuneet eväät tai välistä jäänyt treeni, vaan usein syynä on oma asenne haasteita kohtaan ja silkka itsesabotaasi.
Mitä itsesabotaasi on?
Itsesabotaasi on toimintaa, jossa ihminen toimii niin, että todennäköisyys positiivisen lopputuloksen tai seurauksen aikaansaamiselle vähenee ja negatiivsen lopputuloksen tai seurauksen todennäköisyys lisääntyy. Tämä toimii niin pitkällä kuin lyhyelläkin aikavälillä, mutta usein vaikutus korostuu pitkässä juoksussa, eli toiminta voi tuottaa lyhytaikaista täyttymystä, mutta voi johtaa pitkällä aikavälillä negatiivisiin seurauksiin.
Esimerkkinä: tavoite on polttaa rasvaa dieetillä, mutta hetken huumassa tulee usein herkuteltua. Pulla maittaa hyvältä hetken, mutta ei välttämättä edistä rasvanpolttotavoitetta pitkässä juoksussa.
Mikä ratkaisuksi?
Ratkaisuna eivät ole kikkakolmoset tai kehotus “pysyä ruodussa” vaan oman ymmärryksen lisääminen. Ymmärtääkseen omaa toimintaansa tulee oppia tunnistamaan omia tunteitaan ja sitä, millaiseen toimintaan eri tunnetilat itsellä johtavat. Ihminen ei ole ilman tunteita tai niistä piittaamatta pelittävä kone, vaan meillä on valtava kirjo tunteita, joihin jokainen reagoi omalla tavallaan. Jos huomaat esimerkiksi jatkuvasti sabotoivasi dieettiäsi tai skippailevasi treenejä ja alat pureutua syihin tarkemmin, voitkin esimerkiksi huomata toimivasi aina näin kun olet stressaantunut. Tai kun mieltä ahdistaa, niin skippailet aterioita tai jos sinua surettaa et halua mennä salille. Vain tunnistamalla omia tunteitasi ja omaa toimintaasi voit pitkässä juoksussa muuttaa toimintaasi ja oppia käsittelemään tunteita sellaisin keinoin, jotka eivät johda itsesabotaasiin.
Jo tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen yleensä auttaa niiden käsittelyssä.
Kun seuraavan kerran koet hetken, jossa huomaat, että olet aikeissa sabotoida omia tavoitteitasi joko lyhyen aikavälin helpotuksen toivossa tai siksi, että koet ansainneesi sen rangaistuksen, että teet toiminnallasi omille tavoitteillesi hallaa, otakin aikalisä. Ennen kuin suoritat sabotointitoimenpiteen, mieti miksi haluat tehdä niin, miltä sinusta juuri nyt tuntuu, miksi sinusta tuntuu siltä ja onko se, mitä aioit tehdä paras keino helpottaa tunnetta lyhyellä saati sitten pitkällä aikavälillä vai voiko se johtaa vain pahempaan kierteeseen.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Kauanko tulee pitää taukoa dieettien välissä?