Tulosten saaminen on pitkälti itsestä kiinni. Ihminen voi palkata itselleen maailman parhaan valmentajan, mutta jos tekeminen ei ole oikealla tasolla, tuloksetkin jäävät ohuiksi. Mikä yhdistää niitä ihmisiä, jotka onnistuvat ja saavat kaikkein eniten irti valmennuksestaan?
He ottavat vastuun toimistaan.
Kun ymmärtää sen, ettei muita ihmisiä tai olosuhteita voi syytellä asioista, jotka loppujen lopuksi olisivat olleet omissa käsissä, valmentautuminenkin on tuloksellisempaa. Toki karikoita tulee ja valmentajakin voi tehdä virheitä, mutta syyttely ja vellominen eivät auta, vaan asiat pitää keskustella halki ja suunnitelmaa pitää tarvittaessa muuttaa, jotta karikoiden yli voidaan päästä tai ne voidaan kiertää. Jokainen on lopulta itse vastuussa tuloksistaan, koska työ tehdään aina itse. Samalla on hyvä oppia myös olemaan ylpeä siitä, mitä on saavuttanut ja missä on onnistunut!
He ovat avoimia uusille ideoille.
Valmennukseen hakeudutaan, koska halutaan tuloksia, joita ei ole itse saatu. Tämä vaatii usein sitä, että tekemisessä muutetaan jotakin. Jos ei ole valmis muuttamaan mitään, ei voi odottaa muutoksia myöskään tuloksissa.
He ovat rehellisiä.
Valmentajaa ei kannata palkata vain kannustajaksi. Valmentajalle ei kerrota, mitä oletetaan hänen haluavan kuulla, vaan mitä oikeasti ajattelee ja miten oikeasti pyyhkii. Valmentajalle tulee kertoa hyvät ja huonot asiat sekä tilanteet ja ehdottomasti myös, jos on tyytymätön johonkin. Valmentaja ei voi muuttaa asioita, joiden ei tiedä olevan pielessä.
He raportoivat tarkasti ja ajallaan.
Valmennettava ja valmentaja ovat tiimi. Valmentaja antaa suuntaviivat ja valmennettava toteuttaa, joten valmentaja kannataa pitää kartalla edistymisestä ja kuulumisista ajallaan ja sovitulla tavalla.
He kysyvät jos epäröivät.
Kukaan ei lue ajatuksia. Valmennettava ei voi tietää mitä valmentaja on ajatellut ohjeistuksiensa perusteina, jos ei kysy. Eikä valmentaja voi tietää, ettei valmennettava tiedä, jos tämä ei kysy. Valmennettava saattaa myös tehdä väärin, jos ei kysy. Mitä paremmin ymmärtää ohjeistuksen sekä sen, miksi asiat tehdään, sen paremmin pystyy sitoutumaan toteutukseen ja sen paremmin tulostakin tulee. Valmennettavalla tulisi olla sellainen olo, että hän voi kysyä valmentajalta käytännössä mitä tahansa.
He haluavat tehdä työn itse.
Valmentaja ei tee työtä kenenkään puolesta, vaan jokainen toisto ja sarja tulee tehdä itse. On paljon helpompaa sitoutua noudattamaan ohjelmia, kun jo itse tekeminen on palkitsevaa eikä motivaattorina toimi vain lopputulos. Tällöin hommia jaksaa ja haluaa paiskia pitkään ja antaumuksella ja silloin tulostakin syntyy.
Heillä on realistiset odotukset.
Valmentaja ei ole taikuri, joka saa kenet tahansa kuntoon kuukaudessa, vaan kehonmuokkauksessa tulokset vievät aikaa. Valmennettavan kannattaa olla avoin tavoitteistaan ja toiveistaan ja keskustella valmentajan kanssa asiasta, jotta valmentaja osaa arvioida aikaa, joka tavoitteiden saavuttamiseen mahdollisesti menee. Usein aika on paljon pidempi kuin valmennettava on itse ajatellut. Tässä lajissa mikään ei tule nopeasti tai helposti.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Miten treenata kun aika on kortilla?