Voiko lihasta hämätä?

Lihaksen sokeeraaminen jatkuvalla treeniärsykkeen vaihtelulla on ollut jo pitkään melko trendikästä. Teoria perustuu sille, että lihas tottuu saamaansa ärsykkeeseen nopeasti ja siksi olisi tehokkaampaa vaihdella ärsykettä jatkuvasti ja tarjota aina vain erilaisempaa ärsykettä lihaksille. Tämä voidaan toteuttaa erilaisten erikoistekniikoiden avulla tai vaihtelemalla liikkeitä tiuhaan. 

Monet somefitnessinfluensserit tarjoavat jos jonkinmoista viritystä ja keksivät täysin uusia liikkeitä seuraajilleen toteutettavaksi. Näiden mullistavien liikkeiden ja treenien suhteen kannattaa kuitenkin olla tuntosarvet ojossa, sillä lihaskasvu ei tosiaankaan perustu siihen, että treeniliikkeet ovat vaikeita ja monimutkaisia. Itseasiassa liikkeet, joiden tekniikan hallitsee hyvin, pystyy suorittamaan yleensä tehokkaammin ja siksi niissä on mahdollista rasittaa kohdelihasta äärimmilleen, mikä on lihaskasvulle paljon tärkeämpää. Esimerkiksi epästabiilit liikkeet, joissa vaaditaan paljon kehonhallintaa ja tasapainoa, ovat yleensä huonompi vaihtoehto lihaskasvulle, kuin liikkeet, jotka pystyy toteuttamaan tukevasti, sillä energiaa ei tarvitse käyttää tasapainoiluun ja kikkailuun, vaan kaiken voi suunnata kohdelihaksen maksimaaliseen rasittamiseen.

On ihan totta, että kun tehdään jotakin uutta ja ihmeellistä, lihakset usein tulevat helpommin kipeäksi, mutta se, onko siitä hyötyä lihaksen ja voiman kasvun kannalta, onkin ihan toinen juttu. Viivästyneet lihaskivut, eli DOMSsit eivät ole edellytys lihaskasvulle eivätkä ne todellakaan ole varma merkki lihaskasvusta. Jos kylmiltään tempaisee maratonin, on varmaa että lihakset tulevat kipeiksi, mutta lihakset eivät tasan varmasti kasva sen seurauksena. 

Se on totta, että treenin tulee olla nousujohteista, jotta se kehittää. Jos aina vain junnaa samoissa liikkeissä, painoissa sekä toisto- ja sarjamäärissä, kehitys tulee tyssäämään jossain kohtaa. Tehostunutta ärsykettä kannattaa kuitenkin hakea ässämixtreenin sijaan lisäämällä vastuksia, toistoja sekä mahdollisesti myös volyymia ja vaihtelemalla liikkeitä tai niiden järjestystä ohjelmassaan sopivasti ja käyttämällä tehokeinoja harkitusti. Samallakin ohjelmalla voi kehittyä pitkään, kunhan treeni on nousujohteista ja niin kauan kuin treeni on nousujohteista, ei välttämättä ole tarvis muuttaa mitään, koska kehitystähän todistetusti tulee!

Mikään ei estä varioimasta ohjelmaa sopivasti vaikka viikoittain, kunhan järki pysyy mukana. Vaihtelevuus voi olla mielekästä ja mielekäs treeni pitää motivoituneena. Motivoituneena treenit tulee todennäköisesti tehtyä tehokkaammin kuin epämotivoituneena. Vaihtelevuudestakaan ei siis ole haittaa mikäli treeniohjelmassa on muuten järkeä ja esimerkiksi liikkeiden oppimiseen käytetään tarpeeksi aikaa. Liikkeestä, jonka osaa tehdä hyvin, saa todennäköisesti paljon enemmän tehoja ja näin kehitystä irti kuin täysin uusista liikkeistä, joita ei jatkuvan vaihtelemisen vuoksi ikinä ehdi oppia kunnolla. Vaihtelevakin treeniohjelma voi siis perustua hyväksi havaittuihin perusjuttuihin, eli liikkeiden suhteen pyörää ei kannata yrittää keksiä uudelleen joka viikko.

Valmennukseen?

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Sairastuvatko paljon treenaavat helpommin?

Kumpi lihottaa enemmän, rasva vai hiilari?

Auttaako salitreeni kehonkuvan parantamisessa?