Miten stressi voi vaikuttaa kehitykseen?

Kaikki tuntevat sanan stressi ja moni voinee allekirjoittaa, että sillä on huono kaiku. Stressi on kuitenkin täysin normaali ja tärkeäkin reaktio, joka siivittää meitä parempaan ja tehokkaampaan suoritukseen esimerkiksi vaaratilanteissa. Pitkään jatkuessaan stressi alkaa kuitenkin toimia jo päinvastoin: suorituskyky voi heiketä ja elämä alkaa ahdistaa. Lyhytkestoinen stressi on siis hyvästä sopivina annoksina, mutta pitkäkestoinen, jopa kroonistunut stressi voi aiheuttaa ongelmia pitkässä juoksussa. 

Stressiä on fyysistä ja psyykkistä. Esimerkiksi jokainen treeni, dieetin energiavaje tai vaikka unen puute tuottavat kropalle stressiä. Henkistä stressiä voivat aiheuttaa esim. työpaineet, ihmissuhteet, raha tai vaikka opiskelu. 

Se on selvää, että jokainen meistä kokee joka päivä jonkinmoista stressiä ja jotkin elämänvaiheet ovat stressaavampia kuin toiset. Tärkeää on palautua elämän tuomasta stressistä, sillä jos siitä ei palaudu, ongelmia voi alkaa kasaantua.

Moni kehityksestä tai kehonkoostumuksen muuttamisesta haaveileva treenaaja pohtii todennäköisesti jossain kohtaa stressin vaikutuksia kehitykseensä. Stressi ei ole ihan yksiselitteinen juttu ja jokainen voi reagoida siihen eri tavoin. Koska kehitykseen vaikuttaa kokonaisstressi, eikä vain treenirasitus, treenaajan tulisikin aina ottaa huomioon elämän kokonaiskuormitus, eikä vain treenin tuomaa kuormitusta ja siitä palautumista.

Tähän artikkeliin kokosimme pintaraapaisun stressin mahdollisista vaikutuksista lihaskasvuun ja rasvanpolttoon. Stressin vaikutukset eivät välttämättä rajoitu tässä artikkelissa mainittuihin asioihin, ja toisaalta näitä vaikutuksia ei esiinny kaikilla.

Miten stressi voi vaikuttaa lihaskasvuun / rasvanpolttoon?

Stressitilanteessa elimistön sympaattinen hermosto on vallalla, eli kroppa on niin sanotusti hälytystilassa. Pitkittyneessä stressissä sympaattinen hermosto on jatkuvasti vallalla, jolloin se saattaa alkaa vaikuttaa unen määrään ja laatuun ja jopa immuunipuolustukseen. Kovasti stressaantunut henkilö voi sairastella usein. Kaikille tuttu sanonta: “Tunnollinen työntekijä sairastaa lomalla” on valitettavan totta ja usein lenssu iskeekin stressaajalle viimeistään siinä kohtaa kun stressi vähän helpottaa. 

Siitä, että uni voi vähentyä ja sen laatu heikkenee, jokainen treenaamisen vähänkin tosissaan ottava varmasti jo oivaltaa, että pitkittyneellä stressillä voi olla valtavan negatiivisia vaikutuksia palautumiseen. Ja palautuminen on kehityksen kulmakivi, olipa kyse rasvanpoltosta tai lihaskasvusta. Ilman riittävää palautumista ei pysty kasvattamaan lihasta, ei kehittämään voimaa ja rasvanpolttokin kärsii. Kova stressi ei pelkästään heikennä kehitystä, vaan se voi tuoda pitkittyessään jopa takapakkia. Jos koskaan ei palaudu tarpeeksi, lihasmassaa voi jopa palaa, kun sitä hajotetaan treenissä enemmän kuin keho pystyy korjaamaan saatika rakentamaan.

Pitkittynyt stressi on treenaajalle salakavala vastus, sillä stressi voi häiritä palautumista jo kauan ennen kuin treenitehot alkavat varsinaisesti tippua, jolloin alipalautuminen ja jopa ylikunto voivat jo kolkutella ovella. Heikosta palautumisesta voivat kieliä kovat ja pitkään kestävät DOMSit (viivästynyt lihaskipu), heikommat treenitehot, uupumus ja mielenkiinnon lopahtaminen sekä yksinkertaisesti heikko keskittymiskyky treenissä. Nämä seikat voivat altistaa myös treenissä tapahtuville vammoille.

Kroonistunut stressi vaikuttaa myös käyttäytymiseen. Jatkuvasti stressaantunut henkilö voi olla ärtyisä, masentunut ja hänen mielenkiintonsa asioita kohtaan voi olla heikentynyt. Tämä voi johtaa treenien ja ruokavalion tietoiseen tai tiedostamattomaan laiminlyömiseen. Treenissä ei saakaan kaikkia tehoja irti ja yhä useammin tekee mieli valita sohva salin sijaan.

Stressaantuneena ruokavalion kanssa ei ehkä jaksa olla ihan niin tarkka tai huomaamattaan tuleekin syötyä enemmän tai vähemmän kuin tavoitteiden kannalta olisi tarpeen. Stressaantuneena syö helposti tarkoittamaansa enemmän, koska monelle syöminen tuo mielihyvää. Annoskoot voivat kasvaa huomaamatta ja keho huutaa rasvaisempia ja sokerisempia ruokia ja naposteltavia välipaloja. 

Lisäksi moni reagoi stressiin vatsallaan. Erilaiset ruoansulatusvaivat ovatkin hyvin tavallisia stressaantuneilla ihmisillä. Kova stressi voi myös vaikuttaa suoraan rasvanpolttoon monellakin eri mekanismilla, mahdollisesti heikentämällä aineenvaihduntaa tai suuntaamalla kropan rajallista palautumiskapasiteettia ja käytössäolevaa energiaa elintärkeisiin toimintoihin. 

Epäsuotuisat stressinlievityskeinot ovat luku sinänsä. Pitkittynyt stressi voi poikia kantajalleen tapoja, joilla yritetään lievittää muuten vaikealta tuntuvaa elämäntilannetta: joku turvautuu tissutteluun, toinen polttaa ketjussa ja kolmas nollaa päätään pelaamalla yömyöhään nettipokeria. Sanomattakin selvää, etteivät äärikeinot paranna tilannetta eivätkä edistä kehittymistä, rasvanpolttoa tai palautumista, tai yleensä edes lievitä stressiä. Stressiä tulisi lähteä lievittämään puuttumalla sen syihin: vähentää työkuormaa, keventää treeniä, lähteä huonosta parisuhteesta tai jaksottaa opiskeluitaan. Jokainen kokee elämässään stressiä ja se kuuluu elämään, mutta kokonaiskuormituksen määrää ja siitä palautumista kannattaa opetella säännöstelemään eri elämänvaiheisiin sopivasti.

Valmennukseen?

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Parempi palautumiskapasiteetti

Millainen treenijako on kaikkein paras lihaskasvulle?

Dieetti vai kehityskausi - mistä aloitan?