Oikealla tavoitteenasettelulla tuloksiin

Pelkkä toive ei riitä asioiden saavuttamiseksi, vaan niistä on hyvä muotoilla tavoitteita.

Tavoitteiden asettaminen tekee haaveista konkreettisempia ja tietoiset tavoitteet auttavat meitä pyrkimään niitä kohti aktiivisemmin. Ne myös auttavat keskittymisen suuntaamisessa tavoitteita edistäviin asioihin, tapoihin ja toimintaan ja niillä voi siivittää itseään parempiin suorituksiin!

Tavoitteenasettelua voi lähestyä monelta eri kantilta ja onkin tärkeää löytää juuri se itselleen sopivin tapa omien konkreettisten tavoitteiden laatimiseen, koska oikein määritelyillä tavoitteilla voi olla todella iso merkitys siinä saavutetaanko tavoitteet vai ei.

Ota siis oikeasti aikaa asetella tavoitteet ja laatia suunnitelma, sillä se auttaa valtavasti myös itse toteutuksessa!

Prosessi vai lopputulos?

On tärkeää ymmärtää myös omaa motivaatiotaan tavoitteiden takana. Tavoitteet voidaan jakaa karkeasti prosessivetoisiin tavoitteisiin ja lopputulokseen keskittyviin tavoitteisiin. Lopputulokseen keskittyvä tavoitekin voi olla avuksi tavoitteiden selkiyttämisessä, mutta prosessivetoinen tavoite keskittyy enemmän itse matkaan ja sen toteuttamiseen ja se on lopputuloksen kannalta tärkein osa tavoitteenasettelua. Monesti toitotetaan SMART-tavoitteenasettelusta, mutta se on itseasiassa hyvin lopputulosorientoitunut tapa asetella tavoitteita, eikä siis välttämättä sovi esimerkiksi pitkän tähtäimen elämäntapamuutoksen tai urheilullistenkaan tavoitteden asetteluun. Alun perin SMART-tavoitteenasettelu onkin laadittu bisnessmaailmaan, josta se on vain omaksuttu valmennusmaailmaan melko ontuvasti.

Prosessitavoitteet keskittyvät toimintaan ja sen suunnitteluun. Ne keskittyvät nimenomaan alueisiin, joihin pystyy itse vaikuttamaan omalla toiminnallaan. 

Esimerkiksi: Päätät syödä joka päivä tasaisella ateriarytmillä ja treenata salilla neljästi viikossa.

Tulostavoite keskittyy lopputulokseen ja matkan lopussa odottavaan palkintoon.  Tyypillisemmin näiden tavoitteiden taustalla on jokin ulkoinen motivaattori. 

Esimerkiksi: Päätät tiputtaa 10 kiloa tai nostaa penkkitulosta 20 kilolla.

Välttäminen vai pyrkiminen?

Sillä, miten tavoitteita lähtee sitten viemään toiminnan tasolle, on iso merkitys. Tavoitteiden toteuttamista kannatta lähestyä nimenomaan lisäämällä tavoitteita tukevia tapoja ja käytöstä sen sijaan, että aktiivisesti välttäisi/kieltäisi tapoja ja käytöstä, jotka eivät välttämättä tue tavoitetta täysin. 

Tavoitteet, jotka pyrkivät lisäämään esim. tiettyä käytöstä ovat yleensä paljon tuottoisampia kuin ne, joissa pyritään välttämään tiettyä käytöstä tai tapaa. Näin asetellut tavoitteet luovat onnistumisen tunteita ja siksi niitä on helpompi ja palkitsevampi ylläpitää.

Esimerkiksi: Päätät alkaa syödä jokaisella aterialla kasviksia ja proteiinia.

Välttelyyn perustuvat tavoitteet perustuvat siihen, että pyritään välttämään käytöstä tai lopputulosta, jonka uskotaan olevan haitallista tavoitteen saavuttamiselle. Välttelyyn perustuvat tavoitteet luovat usein rajoittuneisuuden tunnetta ja jopa oikeasti turhia rajoituksia, mikä voi johtaa pitkällä tähtäimellä niistä lipsumiseen ja epäonnistumisen tunteisiin.

Esimerkiksi: Päätälopettaa herkkujen syömisen.

Suunnittele ja priorisoi

Omien tavoitteiden tulee olla sellaisia, että ne on aidosti mahdollista saavuttaa ja että ne sopivat omaan arvomaailmaasi ja elämäntapaasi. Mikäli tavoitteet riitelevät arvomaailmasi kanssa tai ne on mitoitettu täysin omiin resursseihisi sopimattomasti, on todennäköistä ettet jaksa toimia pitkäjänteisesti niiden saavuttamiseksi. 

Kysy itseltäsi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Millä keinoin tavoite saavutetaan?

• Mitä kaikkia päivittäisiä asioita olet valmis muuttamaan pysyvästi?

• Mitkä osa-alueet vaativat eniten huomiota, parannusta ja priorisointia, jotta tavoite saavutetaan?

• Millaisia takapakkeja matkalla voi tulla?

• Miten niistä selvitään?

Lopuksi

Kun olet asetellut ensisijaisesti prosessiin keskittyvät tavoitteesi ja laatinut suunnitelman, jolla pyrit aktiivisesti lisäämään lopputavoitteitasi tukevaa käytöstä ja tapoja, olet käytännössä toteutusta vaille valmis! Pari asiaa on kuitenkin hyvä muistaa ennen tositoimiin ryhtymistä!

Moni pystyy toteuttamaan isoja tavoitteita yksinkin, mutta toimiva tukiverkko on avuksi jokaiselle. Esimerkiksi valmentaja, jolle voit raportoida ja pysyä “tilivelvollisena” tai läheinen ystävä, jonka kanssa voit toteuttaa prosessia yhdessä, voi pitää sinut kurssissa vaikeinakin hetkinä.

Pidä kirjaa onnistumisista matkan varrella. Pienet välietapit ja itse matkasta nauttiminen ovat oikeasti avainasemassa onnistumisessa. Pelkkä lopputuloksen kuva silmissä kiiluen voi tuntua joskus musertavan kaukaiselta ja siksi tekemisen pitää olla palkitsevaa. Juuri tähän perustuu se, että tavoitteetkin on aseteltu niin, että voit onnistua joka päivä tekemällä asioita, etkä välttelemällä tiettyjen asioiden tekemistä.

Esimerkiksi: 

1. Olet asettanut välttelyyn perustuvan tavoitteen: et saa syödä herkkuja. Jos syöt yhden pullan, olet rikkonut tavoitettasi. Epäonnistuminen ja paska fiilis, sama syödä kuusi pullaa lisää.

2. Olet asettanut tavoitteen, että lisäät joka aterialle kasviksia ja proteiinia: Jos syöt yhden pullan, et ole rikkonut mitään. Voit yhä syödä päivän aterioilla kasvikset ja proteiinit. Onnistuit ja voit jatkaa päivääsi. Ja todennäköisemmin pullakin jää syömättä koska olet jo täynnä kasviksia ja proteiinia edellisen aterian jäljiltä.

Muista että olet ihminen. Kaikessa ei kannata olla täysin ehdoton, sillä jokainen kompuroi joskus. Täysin mustavalkoinen ajattelumalli onnistumisesta vs. epäonnistumisesta on haitallinen ja altistaa luovuttamiselle tai ylilyönneille. Jos joskus poikkeat hieman polulta, kohauta hartioitasi ja palaa polulle äläkä rankaise itseäsi kohtuuttomasti. Muista, että prosessin kuuluu olla se palkitseva osuus ja lopputulos tulee kivana lisänä!

Valmennukseen?

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Montako kertaa viikossa sinun pitäisi treenata?

Millainen määtä treeniä riittää ylläpitämään voimaa ja lihasmassaa?

Tauotatko toistojen välillä?