Onko dieettaamisella haittapuolia?

Moni dieettaa jossain kohtaa elämäänsä varsin onnistuneesti ilman sen suurempia ongelmia. Fiksusti toteutettu ja maltillinen rasvanpolttojakso ei välttämättä aiheuta mitään pahaa, vaan parhaimmillaan parantaa terveyttä, siistii kehonkoostumusta ja kohentaa oloa. 

Liian aggressiivinen, kohtuuttomasti pitkitetty tai todella pitkälle viety dieetti voi kuitenkin aiheuttaa myös ongelmia. Dieetti tulisikin aina suunnitella fiksusti ja siihen kannattaa varata riittävän pitkä aika. Mahdollisiin haittapuoliin on hyvä valmistautua ja ne kannattaa pyrkiä minimoimaan.

Mahdolliset ongelmat eivät liity pelkästään fyysisiin vaikutuksiin, vaan ongelmia voi ilmetä myös psyykkisellä puolella sekä suorituskyvyssä.

Rajun dieettaamisen fyysisiä vaikutuksia voivat olla muun muassa alhaisesta energiasaatavuudesta johtuva aineenvaihdunnan hidastuminen. Aineenvaihdunnan hidastuminen ei pelottavasta kaiustaan huolimatta ole vaarallinen tila, vaan kehon normaali ja eloonjäämisen kannalta tärkeä adaptaatio. Keho on hyvä priorisoimaan henkiinjäämistä ja dieetin aikana se alkaa säästää sieltä mistä pystyy: esimerkiksi lämmöntuotto, huomaamaton liikehdintä ja ruoansulatus alkavat toimia taloudellisemmin. Myös hormonaalisista toiminnoista säästäminen on  keholle hyvä keino säästää energiaa ja esimerkiksi naisilla kuukautiskierto voi häiriintyä: miksi keho pysyttelisi lisääntymiskelpoisena jos sitä uhkaa nääntyminen muutoinkin!

Liian rajulla, pitkälle viedyllä tai huonosti toteutetulla dieetillä keho saattaa myös alkaa käyttää hyväkseen muutakin kuin vain rasvakudosta, esimerkiksi lihasta. Pahimmillaan luustokin saattaa kärsiä!

Rajujen dieettien vaikutusta psyykkiseen puoleen vähätellään turhaan, sillä ihminen on kokonaisuus. Pitkällä tai rajulla dieetillä psykologiset vaikutukset voivat näkyä ärsyyntyneisyytenä, kiukkuna, heikkona libidona ja jopa ahdistuksen tunteina. Liian raju ja pitkä dieettaaminen voi myös altistaa häiriintyneelle syömiskäyttäytymiselle ja jopa syömishäiriöille. Mieli voi lisäksi olla kovinkin fiksoitunut ruokaan, ajatukset pyörivät helposti seuraavan aterian ympärillä ja aika menee ruoasta haaveiluun. Myös esimerkiksi unenlaatu voi kärsiä ja nukahtamisvaikeudet pahentua ja lisäksi stressinsietokyky ja stressinhallinta voivat heiketä.

Dieettaaminen voi vaikuttaa myös suorituskykyyn monellakin tapaa: voimatasot heikkenevät, keskittyminen treeneissä vaikeutuu, treenitehot kärsivät ja treenien laatu voi kärsiä huomattavastikin. Vammautumisriski kasvaa ja treeni voi muuttua pakkopullaksi. Myös kestävyyskunto kärsii ja reaktiokyky ja jopa lajitaidot voivat heiketä.

Dieetille lähteminen kannattaa aina punnita huolellisesti. Kun päätös on tehty, dieetille on hyvä asettaa rajat ja laatia erittäin hyvä suunnitelma. Dieettaaminen ei ole hyvä idea ihan jokaisessa elämäntilanteessa: jos elämä on muutenkin kuormittavaa ja palautuminen on haastavaa, niin sopan höystäminen dieettijaksolla ei välttämättä ole hyvä idea. Dieettijaksoja ei myöskään kannata vetää peräperään, vaan jaksojen välillä kannattaa palautua kunnolla ja tosissaan. Eikä palautumisjaksoista puhuta viikoissa, vaan kuukausissa.

Pohdi tavoitteitasi dieetin suhteen: ovatko tavoitteet realistiset käytössä olevaan aikaan nähden, vai onko dieettiä hyvä esimerkiksi jakaa osiin? 

Vältä liian pitkiä ja liian rajuja dieettijaksoja, eli suunnittele dieetin toteutus huolella ja varaa siihen riittävästi aikaa, mutta aseta sille myös päättymisraja, jottet tunne houkutusta vetää dieettiä yli. 

Lähde liikenteeseen maltillisella energiavajeella ja pidä mukana riittävästi proteiinia. Rasvanpolttotahti on hyvä pitää hillittynä, noin, 0,5-1% kehonpainosta viikossa on maksimitahti, jolla painon kannattaa pudota, toki riippuen lähtötilanteesta.

Muista ettei painonputoaminen ole lineaarista: välillä on tasannevaiheita ja paino voi jopa nousta, eikä se aina tarkoita, että energiamäärää pitää heti laskea. Ota tsekkaus vaikka 2-4 viikon välein: jos mitään ei ole tapahtunut 2-4 viikkoon, ruokavalion energiamäärää voinee vähentää maltilla.

Myös lihaskuntoharjoittelun, eli salitreenin on hyvä kuulua ohjelmaan, jotta saat säästettyä lihasta dieetin aikana, ja jopa rakennettua sitä. Liiallista aerobista kannattaa pyrkiä välttämään ja parhaat paukut kannattaa säästää salille, koska lihasmassan säilyttäminen on tärkeää myös aineenvaihdunnan säilyttämisen kannalta. 

Välillä voi pitää dieettitaukoja tai suunniteltuja tankkauspäiviä, jotta dieetin henkisestä kuormasta saa hetkeksi taukoa.

Perusdieetin tulisi olla aina terveys edellä toteutettu, riittävän hidastempoinen ja hyvin suunniteltu, jotta yllämainituilta ongelmilta vältytään. Kun puhutaan esimerkiksi fysiikkalajien kisadieeteistä, kaikilta ongelmilta ei voida välttyä, mutta ne tulisi minimoida ja dieetin jälkeen niistä palautumisen tulee olla ykkösprioriteetti!

Valmennukseen?

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Millaisella syklillä kannattaa dieetata ja bulkata?

Mitä kiinteytyminen tarkoittaa?

Mistä tietää että palautuu tarpeeksi?