Voiko tulokset vesittää päivässä?

Omistautuneimmankin kehonmuokkaajan elämään kuuluu yleensä muutakin kuin sali, lepo ja ruokapuntarin kautta käytetty kana ja riisi. Matkan varrelle mahtuu sukulointia, juhlapyhiä ja merkkipäiviä, joiden aikana voisi olla kiva nauttia reilusti juhlapöydän antimista, mutta kun tavoitteet ovat niin kirkkaana mielessä ja kropan eteen on tehty hirveä työ. Siksi kysymys onkin, että voiko yhden päivän ylensyömisellä pilata kuntonsa?

Ihminen tarvitsee päivittäin tietyn määrän energiaa ruoasta, jotta hänen painonsa pysyy vakiona. Tämä on siis jotakuinkin saman verran kuin se, mitä hän kuluttaakin. Paljonko tuo määrä on, riippuu ihmisestä ja esimerkiksi hänen koostaan ja aktiivisuudestaan.

Jos hän syö enemmän kuin hän kuluttaa, hänen painonsa nousee. Jos hän syö vähemmän kuin hän kuluttaa, hänen painonsa laskee. 

Oikeasti kaava ei ole näin yksinkertainen, sillä esimerkiksi kulutus vaikuttaa myös siihen paljonko energiaa nautitaan ja toisin päin: paljonko syödään voi vaikuttaa paljon kulutukseenkin!

Lihoakseen 1 kilogramman rasvaa, ihmisen pitäisi syödä noin 7700 kilokaloria yli kulutuksensa. Se on yhdessä päivässä monelle miltei mahdoton tehtävä. Ja kuten edellä jo vähän viittasimmekin, myös se, paljonko syö, vaikuttaa kulutukseen, eli usein kun syödään enemmän, myös kulutetaan enemmän!

1. Ravinnon lämpövaikutus

Kun syödään, syöty ruoka pitää prosessoida elimistössä, jotta sen energia saadaan hyötykäyttöön. Tämäkin prosessi kuluttaa energiaa! Tämä voi viedä jopa 10% nautitusta energiasta. Toki lukuun vaikuttaa myös se, mitä syödään: helposti prosessoitavan, esimerkiksi rasvaisen ruoan käsittely ei vaadi yhtä paljon energiaa kuin vaikkapa hyvin kuitupitoisen.

2. Huomaamaton energian kulutus

Kun energiaa nautitaan enemmän, meistä tulee monseti myös aktiivisempia. Huomaamaton liikehdintä ja liikkuminen usein lisääntyvät energiansaannin lisääntyessä: saatat huitoa käsilläsi enemmän selittäessäsi, nouset helpommin sohvalta, touhuat enemmän jne. Tässä on kuitenkin suuria eroja ihmisten välillä: osalla aktiivisuus ja sitä myötä kulutus lisääntyy hurjasti kun taas toisilla aktiivisuus ei juuri lisäänny eikä sitä myötä kulutuskaan.

3. Syödyn ruoan laatu

Aiemmin jo mainittiinkin, että myös syödyn ruoan laadulla on merkitystä. Sen lisäksi että helposti sulavien ruokien prosessointiin menee vähemmän energiaa, niin monesti ne sisältävät enemmän rasvaa, joka elimistön on helppo ja taloudellinen varastoida rasvaksi. Esimerkiksi proteiinia ja myös hiilihydraattia on vaikeampi varastoida rasvaksi ja elimistössä pitää tapahtua melko monta eri prosessia ennen kuin niiden sisältämä energia päätyy rasvavarastoihin. Tämä ei todellakaan tarkoita, etteikö ylimääräinen energia mistä tahansa energiaravintoaineesta lopulta voisi päätyä rasvavarastoihin, vaan se tarkoittaa ainoastaan sitä, että elimistö kuluttaa hieman enemmän energiaa niiden varastoimiseen kuin esimerkiksi rasvan varastoimiseen.

Loppujen lopuksi yhteenveto:

Harva pystyy yhdessä päivässä syömään niin paljon, että sillä olisi mitään näkyvää merkitystä. Kerätäkseen kroppaan näkyvää rasvaa täytyy syödä siis melkoisen paljon ja lisäksi keho kompensoi lisääntynyttä energiansaantia ainakin jollain tasolla lisäämällä myös kulutustaan. Yhdessä päivässä ei siis voi vesittää kaikkea edistymistään vaikka söisi reilusti enemmän kuin kuluttaa. Mutta jos yksi päivä venyy moneksi tai noita yksittäisiä päiviä on paljon, se voi alkaa näkyä ja tuntua. Juhlista voi myös nauttia ilman, että täytyy syödä kaikki mitä eteen tulee, mutta jos aina joskus haluaa ottaa rennosti ja olla miettimättä liikaa, niin yksi päivä ei kaada venettä.

Valmennukseen?

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Pitääkö vatsoja treenata?

Pitääkö ennätysten paukkua jatkuvasti?

Aloitanko nyt vai vasta kissanristiäisten jälkeen?