FIN 
Fysiikkalajien eri kaudet
Kisapreppi on varmasti yksi fitness- ja kehonrakennuslajien harrastajien näkyvimmistä jaksoista. Preppielämää jaetaan usein melko näkyvästi somessa, kun taas muiden kausien jakaminen somessa voi olla vähäisempää. Tästä voi saada valheellisen kuvan, että preppi on valtaosa lajin harrastajan vuosikalenteria, mutta todellisuus on toisennäköinen. Yleisesti uskotaan, että fysiikkaurheilu jakautuu kehityskausiin ja kisapreppeihin, mutta todellisuudessa näiden kahden välissä on ihan omat kautensa: dieetin jälkeen on palautumisjakso ja ennen varsinaista kisapreppiä on niin kutsuttu esipreppi, eli kisakauteen valmistava jakso. Kisapreppi, eli dieettijakso Fysiikkaurheilijan vuosikalenterissa kisapreppi on lyhyt ajanjakso, jolloin energiansaantia rajoitetaan systemaattisesti, jotta rasva palaa ja lihaserottuvuus saadaan paremmaksi kilpailuja varten. Kisamenestystä varten urheilijalla on kuitenkin oltava riittävästi lihasmassaa, joten ennen kisapreppiä on pakko viettää pitkiä aikoja kehityskaudella. Kisadieetin pituus riippuu urheilijan lähtötilanteesta, kokemuksesta, lihasmassasta ja koosta. Preppi ei ole oikea aika kiirehtiä, joten varsinaiselle kisaprepille lähtiessä lähtökunnon kannattaa olla järkevä, eli pudotettavaa ei kannata olla paria kymmentä kiloa. Preppiin on hyvä varata riittävästi aikaa, jotta se voidaan toteuttaa maltilliseen tahtiin lihasmassan säilyttämiseksi, voimavarojen säästämiseksi ja terveyden varmistamiseksi. Alle 20 viikon dieetillä selviää aniharva ja suurin osa tarvitsee jopa yli 30 viikkoa kilpailukykyisen lopputuloksen varmistamiseksi. Esipreppi, eli dieetille valmistava jakso Koska kisaprepillä ei ole fiksua kiirehtiä, niin sen alkaessa lähtökunnon olisi hyvä olla järkevällä tasolla. Jos rasvaa on poltettavana valtava määrä ennen lavakunnon saavuttamista, ennen varsinaista kisapreppiä voi olla fiksua tehdä esivalmisteluja ja polttaa “helppoja kiloja” alta pois ennen tositoimien aloittamista. Esipreppi voi kestää esimerkiksi 4-15 viikkoa ja sitä voi seurata 4-15 viikon ylläpitojakso tai maltillinen kehityskausi ennen varsinaisen kisaprepin aloitusta. Välin ylläpito- tai kehitysjakson tarkoitus on palauttaa kroppaa ja mieltä rasvanpolttojaksosta, rakentaa vielä lihasta ja ennen kaikkea valmistaa urheilija itse kisapreppiin. Kehityskausi, eli rakennusjakso Kehityskauden pituus riippuu urheilijan tavoitteista ja lähtötasosta, mutta yleisesti katsoen kehityskaudella tulisi viettää paljon suurempi osa ajasta kuin kisaprepillä. Suurin osa fysiikkaurheilijan elämästä ja arjesta onkin kehityskautta, jolloin syödään hyvin, treenataan kovaa, levätään riittävästi ja usein myös kerätään hieman painoa ja rasvamassaa lihasmassan ohella. Kehityskausi jättää tilaa ja voimia myös muulle elämälle, mikä edesauttaa lajin parissa jaksamista vuodesta toiseen. Fysiikkalajeissa pisimmälle pääsevät yleensä ne, jotka jaksavat puurtaa vuodesta toiseen ja uskaltavat mennä epämukavuusalueelle kehityskaudellakin. Siinä missä kisapreppi kestää useita viikkoja, niin kehityskausien pituutta kannattaa laskea kuukausissa. Esimerkiksi noin 12-24 kuukauden kehityskaudella ehtii saada aikaan näkyvää kehitystä lihasmassassa. Palautumisjakso Kisaprepillä keho viritetään äärimmilleen: rasvat poltetaan pois, ruokamäärä on vähäistä, treeni kovaa ja kulutus suurta. On sanomattakin selvää, että se on kropalle ja mielelle melkoinen mankeli, josta on pakko palautua ennen kuin kehitystä voi taas saada aikaan. Kisaprepin jälkeen onkin hyvä ottaa 4-12 viikon jakso, jolloin pääfokus on palautumisessa ja rasvaprosentin maltillisessa nostamisessa takaisin terveelliselle tasolle. Tuon jakson aikana voidaan treenata aluksi hieman kevyemmin ja/tai vähemmän tai jopa levätä hetki kisakauden jälkeen. Lisäksi nostetaan ruokamäärää samalla, kun kulutusta vähennetään. Kisaprepin loppuvaiheilla harvan urheilijan voimavarat riittävät enää juuri muuhun kuin treeneihin, lepoon ja ruokavaliosta huolehtimiseen, joten muu elämä voi jäädä heikolle huomiolle. Palautumisjaksolla pyritään hiljalleen normalisoimaan paitsi fyysiset ja henkiset voimat, niin myös sosiaalinen elämä ja arki. Hyvinlaadittu aikajana auttaa fysiikkaurheiijaa saavuttamaan parhaat mahdolliset tulokset kisakaudella! Aikajanan suunnittelu ei siis koostu vain kisadieetin pituuden päättämisestä, vaan myös kehityskausi, palautumisjakso sekä mahdollinen esipreppi on laadittava huolella ennakkoon! Sinua voisi kiinnostaa myös: Sairastuvatko paljon treenaavat helpommin?
